Aquilegia cultorum "Maxi" Kesän 2012 kukkija nro 5 |
Olen hankkinut tämän kasvin valmiina taimena 2007. Sen korkeudeksi on ilmoitettu 40 - 60 cm ja kukan väriksi keltainen.
Kukka on hennon keltainen, alushame hieman keltaisempi. Hieman punertavaa väriä on nähtävissä joissakin kukan kohdissa. Vanhetessaan kukka vaalenee, ja lopulta kaikki kukat näyttävät luonnon valkoisen värisiltä. Kukka on iso ja pitkäkannuksinen, kukan kokonaispituus on 8 cm. Koko kasvin korkeus kukkamaallani on noin 70 cm.
Toisesta tietämästäni keltaisesta akileijasta Aquilegia chrysantha "Yellow Queen"sta tämä Maxi eroaa tuolla kukan värillä; Maxilla se on haaleampi keltainen, ja Yellow Queen ei vanhetessaan haalistu vaan säilyy kirkkaan keltaisena.
Lisäksi Maxin lehdistössä on tummemman vihreän lisäksi tummaa lilaa, Queenin lehdistö on kokonaan heleän raikkaan vihreä. Ja lehtien muodon sormiliuskaisuus on ohuempaa Maxilla eli lehdet vaikuttavat pitsimäisemmiltä.
Maxi on yksi pisimpään kukkijoista; eräänä kesänä se kukki vielä syyskuun alussa.
Muuten, tämä lajike on se toinen akileijakokoelman röhnöttäjä, ei se pahin, mutta toiseksi pahin; maa vetää puoleensa hieman kiemuraisesti kasvavia kukkavarsia ennenkuin niitä ehtii tukemaan.
Oi kun ihana blogi sinulla, akileija! Että kokonainen blogi pelkästään akileijoista, huikeaa.
VastaaPoistaLeena Lumi kirjoittaa myös kauniisti näistä keijukukista http://leenalumi.blogspot.fi/2011/06/akileija-on-keijukukka.html
Kiitos Marietta,
Poistatätä blogia on kiva tehdä!
Ja kiitos vihjeestä, tällaista tietoa juuri kaipaan ja keräilen tähän blogiini.
Akileija ei ole ollenkaan mitään tavallista, vaan satua. Siitä ovat monet muutkin viehättyneet kuin L.M. Montgomery, joka on tyttökirjoissaan todennut, että 'ellei puutarhassa kasvaa akileijaa, keijut eivät tule.' Arkkitehti Alvar Aalto taas, jonka huvilasaarella saan asua, piti vain akileijoista ja köynnöshortensiasta. Minulla on molempia paljon, mutta ei noin hienoja akileijalajeja kuin sinulla. Meillä on lehto, joten on paljon luontaisesti lehtoakileijaa. Sen lisäksi olen ostanut valkoista japaninakileijaa sekä valkoista alppiakileijaa, jotka ovat nyt sitten risteytyneet noiden villien kanssa. Joka vuosi saa jännittää, mitä mutaatioita syntyy. Akileija on aina viehättävä ja saa minulla kasvaa, missä ikinä keksii haluta.
VastaaPoistaHauskaa ja viehättävää, että sinulla on blogi, jonka pääasia on akileija!
Vien nyt tämän blogisi nimellä Leena Lumi's Flower Pover -juttuun osioon Akileija on keijukukka. En tohdi ottaa kuvaa ilman lupaa...
VastaaPoistaNiin Leena Lumi,
Poistaakileija on kyllä bloginsa ansainnut!
Kovinkaan monesta kukasta ei muuten kuule yhtä paljon viehkeitä tarinoita kuin akileijoista.
Ja kiitokset mielenkiintoisista tiedoista!