maanantai 29. huhtikuuta 2013

Puoli sataa serkusta

Nora Barlowin lapsenlapsia ilmaantuu koko ajan lisää; nyt niitä alkaa olla jo viitisenkymmentä. 

Kaikki ovat vasta ihan pikkuruisia taimia, joten vielä en kovin lujasti hurraata huuda. Mutta voi olla, että saan ihan sievoisen kokoelman uusia risteymiä.



Ja sitten kiitos teidän lämpimien ajatusten; se pienenpieni risteytystaimi on vielä hengissä yhden sirkkalehden voimin ja se on saanut kaverin.
Nyt tuossa rasiassa sinnittelee kaksi pientä tainta.

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Suuri pieni onni

 

Viime kesänä aloitin harjoitella omien risteytysten tekemistä. Yksi kokeilu oli pensselöidä Firecrackeriin (vas.) dahurianakileijan, viridiflora "Suklaasotilaan"(oik.) siitepölyä. Tarkemmin olen kertonut ko. keinosiemennyksestä 19.elokuuta 2012 tekstissä Risteyttämisyritys;...

Todellisuudessa en ole ollut kovin toiveikas, koska tuosta yrityksestä saamani siemenet olivat jotenkin lituskaisia, ei pulleita kiiltäviä. Mutta niistä oli nyt kuitenkin ilmestynyt yksi pieni taimi eilen.

Iski paniikki. Miten kestän tämän jännityksen; kaikki vaiheet siihen saakka, kun se alkukesästä 2014 aloittaisi kukintansa. Nukkuisinko sitten sen vieressä, jotta varmasti heti näkisin avautuvan kukan?

Ja hyvänen aika, minähän nyt ihan oikeasti voisin antaa nimen uudelle lajikkeelle, nimetä ihan virallisesti. Niinkuin eräs lajike aikoinaan on saanut nimensä Charles Darwinin pojantyttären mukaan; Nora Barlow.

Pitäisikö uuden lajikkeen ensimmäinen yksilö vakuuttaa? Mikähän sen vakuutusarvo olisi?

Tämän tekstin otsikon pieni -sana viittaa onnen lyhytaikaisuuteen. Tuon pikkuruisen taimen toinen parimillinen sirkkalehti on viimetuntien aikana kellastunut kokonaan, ja toisessakin sirkkalehdessä on keskellä ruskea täplä. Maailma taitaa menettää uuden upean kaunottaren. Enkä voi tehdä mitään tuon pikkuisen auttamiseksi; valoa ja vettä pitäisi sopivassa määrin hänellä olla. Voi pientä! Minkähänlainen siitä olisi tullut?!

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Vallankumous


Lukijoideni kannustamana, suorastaan yllyttämänä päätin antaa tukeni suurelle vallankumoukselle, joka viime päivinä on käynnistynyt. 

Nimittäin akileija on päättänyt syöstä ruusun valtaistuimeltaan.

Ensimmäinen askel oli tämän päivän julistaminen Kirjan ja akileijan päiväksi.

Vaivihkaa tulee tapahtumaan muita muutoksia, joista vasta pieni osa on tiedossa.

Tästä lähtien ei pienelle lapselle enää toivoteta ruusuista tulevaisuutta vaan akileijaista tulevaisuutta.

Tuoreelle ylioppilaalle ojennetaan lakkiaisakileija (tämä oli Sailan idea).

Prinsessa Akileijasen käy suudelmallaan herättämässä sinisilmäinen Ritari Kannuksinen.

Irwinin kappaleessa lauletaan Rentun akileijasta.

Ja monen viikon kivuista ja säryistä kärsinyt tätini poti vyöakileijaa.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kirjan ja akileijan päivä 23.4.

Ihan yhtä hyvin voisi olla kirjan ja akileijan päivä, ei ruusulla mikään etuoikeus saisi tälläisiin tempauksiin olla!


Kesäisempi ajankohta olisi tietysti helpompi kirjan ja akileijan päivälle, jotta oikeitakin akileijoja löytyisi ojennettavaksi.


Päivän perinne on siis se, että miehet lahjoittavat naisille akileijoja, akileijan taimia, akileijan siemeniä, akileijakirjoja, akileijankuvia tai miksei ruusujakin, jos noita edellä mainittuja ei ole saatavilla, ja naiset ojentavat miehille kirjoja.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Toinen lehtijuttu akileijoista

KOTI JA PUUTARHA 1/2013 -lehdessä oli artikkeli akileijoista otsikolla Huoleton VILLIKKO.

Jutussa kerrotaan, että "pohjoisella pallonpuoliskolla kasvaa noin 70  erilaista akileijalajia".

Akileijojen seuraksi suositellaan kurjenpolvia ja poimulehtiä sekä unikoita ja iiriksiä.

Myöhemmin artikkelissä luetellaan lisää kasveja, jotka sopivat akileijojen seuraan; ukkolaukka, lemmikki ja orvokki.

Jutun yhteydessä on myös kuva nukenakileijasta, jota harvoin näkee suomalaisissa puutarhoissa. Itse näin sellaisia Tromssassa viime kesänä.

Tuo villikko -vertauskuva tuo mieleeni tuuliviirimäisen teinitytön. Ei akileijat sellaisia ole!
Akileijat ovat erittäin itsetietoisia kuningattaria, aikuisia naisia, jotka määrätietoisesti ovat vallattomia ja vähän huikentelevaisia!

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Uutisia - hyviä uutisia

Barlowin Norasta 
tulee mummi!

Nora Barlow saa lapsenlapsia
- useita; 

muutama pikkutaimi on jo tulossa.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

ViherPihan juttu



ViherPihan numerossa 4/2013 on "Intohimona" -sarjassa esittelyssä akileijat.

Artikkeli "Muuntelun mestari" on toimittaja, puutarhuri Anna Ahon kirjoittama, ja kuvat ovat puutarhavalokuvaaja Hanna Marttisen ottamia.



sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Skinnereitä selin

Aquilegia skinneri "Tequila Sunrise":ien selkämyspuoletkin ovat niin kiehtovia;
värikuvioita on aivankuin ne olisivat kukinnon verisuonia!

Tämän tekstin kaikki kukinnot ovat meksikonakileijan eli skinnerin alalajin samasta siemenpussista syntyneitä!

Herttaiset väriyhdistelmät!

Tässä kyytiläisenä puusta lentänyt.....koivunko norkosta?

Selkeälinjainen kaunotar myös selästään!

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Akileijan siementen talvi päättyi

Tänään siirsin kolme rasiallista kylvömultaan istutettuja akileijan siemeniä kuistilta huoneen lämpöön,
tervetuloa uudet kaunottaret kevääseen ja kesään!

Talvi eli kylmäkäsittely saa nyt jäädä taakse.
Aikamoinen vajaan parin kuukauden talvi se noilla siemenillä on ollutkin;  yli parinkymmenen asteen pakkasia ja nyt viimeisen kuukauden aikana hurja vaihtelu lämpötilassa eri vuorokauden aikoina.

10.2.2013 -tekstissäni olen kertonut, mitä tänä keväänä yritän kasvattaa.
Uusia lumoojattaria voisi syntyä mm. viereisen kuvan Nora Barlowin jälkeläiselle, joka itsekin on jo risteytymä. Sen ympärillä on kasvanut monenlaisia lajikkeita, joten - aah miten jännittävää - noista jälkeläisistä voisi tulla vaikka minkä näköisiä!!!

Ensin nyt kyllä alan jännittämään sitä, että itävätkö siemenet......
sen jälkeen, että selviävätkö taimet aikuiseksi....
jne.