Aquilegia "Silk"

Aquilegia "Silk"
Kesän 2012 kukkija nro 39

Nyt hengittämättä! Esillä on niin hauraan oloinen risteymä, että se voi pienestäkin aivastuksesta räsähtää sirpaleiksi.
Silkin kukinto on ihan läpikuultavaa ohutta kuin silkkipaperi. Väreinä siinä on hennon hentoa vaaleanpunaista ja hentoa lilaa kannusten kärjissä. Kaikista tämänhetkisistä akileijoistani tämä Silk on kaikkein herkimmän näköinen.
Silkin emo saattaisi olla tuo edellä esitelty Aquilegia vulgaris "Grandmothers garden", näiden kahden olemuksessa on jotain samanlaista.

Aquilegia vulgaris "Grandmothers garden"

Aquilegia vulgaris "Grandmothers garden"
Kesän 2012 kukkija nro 38

Tämän akileijan olen hankkinut taimena 2007. Sen korkeudeksi ilmoitettiin 60 cm, ja siemenistä kerrottiin tulevan eri värisiä kukkia.


Tämä minun on suunnilleen tuon korkuinen, ja kukka on lila-vaaleanpunainen, keskikokoinen ja lyhytkannuksinen.

Aquilegia "Kinuskinen"

Aquilegia "Kinuskinen"
Kesän 2012 kukkija nro 37

Tämän risteymän täytyy kuulua namuakileijoihin, ja on varmaan se sama, jonka pikkulehtiruusukkeen värityksen perusteella keväällä nimesin Kinuskiseksi. Tämän emo voisi olla Aquilegia cultorum "Maxi", johon on sitten sekoittunut kauniita pastellivärejä. 

Tämä peili-innostus riistäytyi käsistä!
Puutarhani on täynnä yhtä peilien välkettä, kun hurmaavat viettelijättäret ovat hurmaantuneet omiin peilikuviinsa.
Erityisesti ennen iltajuhlia peilailu on ihan mahdotonta!
Tämä Kinuskisen toinen kukinto katselee kylläkin sen vuoksi itseään,
että akileijanäkämäsääski o vaurioittanut nuppua,
ja nyt se tutkii tuhon laatua ja määrää.
Katsokaahan tarkkaan peilikuvan kannuksia; ne näyttävät olevan poikkiraidallisesti punavihreitä!
Minä alan todella pitää noista sääskeistä!
Mitä taiteilijoita!
Toivottavasti tuo kukkakin näkee kauneutensa erityisyyden,
eikä ajattele itseään vammaisena yksilönä!

Aquilegia "Rosaliina"

Aquilegia "Rosaliina"
Kesän 2012 kukkija nro 36

Firecracker -perheen tyttäriä tämä pelaileva kaunotar on. Emonsa on siis Aquilegia x hybrida "Firecracker".
Ja taas jälleen kerran on todettava, että kukinnon muodon Rosaliina on perinyt äidiltään, mutta sitten kauniin värinsä hän on joiltakin muilta sekoitellut.

Aquilegia "Rajavartioston Lemmikki"

Aquilegia "Rajavartioston Lemmikki"
Kesän 2012 kukkija nro 35

Tämä tuntematonta alkuperää oleva risteymä kasvaa tonttimme rajalle kasatussa risu- ja lehtimoskakasassa, siitä sen nimi.
Se saa B-luokan hoitoa, ja valoakin on vähän, kun se alue on ihan metsää. Silti se sinnikkäästi kukkii.
Koko kasvi on pieni, vain noin 20 cm, ja kukinnotkin ovat pieniä, muistuttavat jotenkin kääpiö- ja japaninakileijaa?!


PS. Vastaan saamiini kyselyihin nyt tässä yhteydessä.
      Valitettavasti minulla ei ole mahdollisuutta taimien tai siementen myymiseen tai antamiseen;
      innostus on suurta  -  mutta tuotanto pientä.
      Jos joskus tulee taimia yli oman tarpeen, niin kerron siitä sitten.
   

Aquilegia flabellata "Blackcurrant Ice"

Aquilegia flabellata "Blackcurrant Ice"
Kesän 2012 kukkija nro 34

T'ämä japaninakileijoihin kuuluva yksilö on saanut alkunsa siemenistä, joita toin Amsterdamin kukkatorilta toukokuussa 2008.


Kasvi on kovin pieni, vain noin 10 cm korkea. Herkän kaunis kukinto on myös melko pieni,
mutta kauniin lilan ja sinapinkeltaisen värinen.


Kovin varovasti hän peilistään kurkistaa!

Aquilegia -blogit IV

Tässäpä lisää  kunniamaininnan arvoisia ja kriteerit (kts. Aquilegia -blogit huhtikuu 2012) täyttäviä blogeja.
Kiitos jo listallani olleille bloginpitäjille, on ollut mukava seurata tämän kevään ja kesän uusia akileija -tekstejänne!

A q u i l e g i a  -  Akileijoja arvostavia ja ylistäviä blogeja

1. Akileijat - nuo hurmaavat viettelijättäret         liitetty listalle 14.4.2012

2. Quun puutarha                                                  liitetty listalle 15.4.2012

3. Morsingon pihalta                                              liitetty listalle 15.4.2012

4. Akelejer og andet                                               liitetty listalle 24.4.2012

5. Akleja                                                                  liitetty listalle 24.4.2012

6. Puoli kuuta peipposesta                                     liitetty listalle 24.4.2012
7. Mine planter                                                       liitetty listalle   6.5.2012
8. Neuer Gartentraum                                           liitetty listalle   6.5.2012
9. Jaskan puutarha Jaska´s Garden                     liitetty listalle   6.5.2012
10. Vapaastiversoo                                                  liitetty listalle 25.6.2012
11. Saaripalsta                                                         liitetty listalle 25.6.2012
12. Timjan&Akleja                                                  liitetty listalle 25.6.2012

Vapaasti versoo  -perustelut

• blogin kirjoittaja on ollut jo kauan julkisesti tunnettu akileijojen ylistäjä
• paljon kauniita kuvia mitä erilaisimmista akileijoista
• blogi sisältää todella erittäin hyviä tietolähteitä
• blogissa on tieteellinen ja silti toisia harrastajia kannustava ote
• "Akileijat ovat kohtaloni" - toteaa blogin kirjoittaja.

Saaripalsta   -perustelut

• tunnisteissa mainittu 7 kertaa akileija ja 6 kertaa aquilegia
• luonnonkauniita akileijan kuvia
• innostus akileijoihin on aistittavissa teksteistä

Timjan&Akleja -perustelut

• blogin nimessä akileija
• ainakin kolmelta kesältä akileijatekstejä
• kauniita akileijankuvakollaaseja

Aquilegia "Dekkari-Donna"

Aquilegia "Dekkari-Donna"
Kesän 2012 kukkija nro 33

Jotkut sitä osaa nauttia sadepäivistäkin!
Ihmettelin ulkona sateessa, että minne se viimeisin Aquilegia chrysantha "Yellow Queen"n tyttäristä on hävinnyt?


No, löysin sen sisältä pehmeän viltin päältä köllöttelemästä. Oli saanut pikkudekkarinsa luettua loppuun ja nukahtanut siihen viereen. Onnellinen ja rento kaunokainen!


Dekkari-Donna on perinyt aika paljon emonsa ominaisuuksia; mm. kukan muodon, keltaisen värin ja lehtien värin ja muodon. Mutta sitten saanut lisäksi joltain muulta oranssia väriä ja lyhyen varren; kasvin korkeus on vain noin 40 cm.

Aquilegia "Tower White"

Aquilegia "Tower White"
Kesän 2012 kukkija nro 32

Tower Whiten olen kasvattanut siemenestä 2002. Tämän yksilön olen siirtänyt nykyiseen puutarhaani 2007.

Tämä on noin 60 cm korkea kasvi, lehdistö tumman vihreää.

Kukinto on melko pieni ja valkoinen. Se on hyvin kerrannainen, paitsi -  taas tätä akileijoihin liittyvää käsittämätöntä salamyhkäisyyttä  -  välillä kukkien joukossa onkin ollut myös clematistyyppisiä kannuksettomia.
Kannukset ovat tässä kuvan kukassa niin lyhyet, että ne melkein jäävät ulompien kehälehtien alle piiloon.

Aquilegia "Yellow Queen Junior"

Aquilegia "Yellow Queen Junior"
Kesän 2012 kukkija nro 31

Tälle jälkeläiselle olisin melkein voinut antaa äitinsä nimen Aquilegia chrysantha "Yellow Queen", koska sillä on ihan samanlainen kukinto kuin emollaan. Mutta se on risteytynyt jonkun matalamman akileijan kanssa, sillä tämän Juniorin korkeus on ainoastaan noin 40 cm, emonsa pituus on noin 80-90 cm.


Peilailevan Yellow Queen Juniorin lähistöllä näkyy vielä yhtä lajia sisaruksia, sen esittelen myöhemmin.

Aquilegia "Lukeva Nora"

Aquilegia "Lukeva Nora"
Kesän 2012 kukkija nro 30

Tämä on neljäs ja viimeinen Aquilegia "Nora Barlow":n tyttäristä. On kova lukemaan; nytkin kun yölläkin melkein näkee lukea, niin vuorokaudet ympäriinsä vain lukisi.

Lukevan Noran kukinto muistuttaa muodoltaan siskonsa Honey Babyn kukkaa. Siinä on jännittävällä tavalla yhdistynyt clematistyyppinen kannukseton kukka ja kannuksellisille kukille tyypillinen alushameosa, joka tässä on vielä kerrannainen.
Ja väri, hieno!
Upeaa purppuranhohtoista tummaa lilaa!

Aquilegia "Roskismiehen Ilo"

Aquilegia "Roskismiehen Ilo"
Kesän 2012 kukkija nro 29

Tämä tumma kaunotar kukkii jo kolmatta kesää parin metrin päässä roska-astiasta, jonka salskea nuorukainen käy joka toinen viikko kippaamassa kuorma-autoonsa.


Emo on Aquilegia caerulea - Hybr. "Rotstern" ja sisaruksiakin löytyy puutarhastani aika liuta. 
Ja jälleen kukinnon muoto ja jaloakileijoille tyypillinen suuri koko on emolta, mutta väri ihan kokonaan joiltain muilta. Ja huomattavasti emoaan korkeammaksikin tämä Roskismiehen Ilo on kasvanut.


Ai mitä?
Että roskismies ei ole edes vilkaissut tähän kukkaan päin!
No, ei ihmisen tarvitse tietoisesti tutkia jotain kaunista kukkaa. Ihan tiedostamattaan sivusilmällä noteerattu kauneus kohottaa mielialaa ja tuo sieluun hyvää mieltä.
Itse asiassa, luulen, että roskismiehen on täytynyt pidätellä itseään. Jos hän olisi syventynyt nauttimaan tämän nimikkokukkansa kauneudesta, hän olisi huomannut, että sen vieressä on lisää kauneutta, ja taas sen vieressä ja muualla vielä valtavasti lisää..........hurmaantuisi ja hullaantuisi ....työt jäisivät kesken.....ja mitä siitä seuraisi?!
Roskismiehen on ollut pakko vain salaa vilkaista Iloaan ja olla sitten niinkuin ei olisi huomannutkaan mitään.

Aquilegia "Juhanin Liisi"

Aquilegia "Juhanin Liisi"
Kesän 2012 kukkija nro 28

Tänään on Juhanin päivä, joten siksi nimesin tämän nyt ensimmäistä kesää kukkivan kaunottaren Juhanin Liisiksi.


Juhanin Liisin äiti on Aquilegia "Nora Barlow" kuten myös jo esiteltyjen Honey Babyn ja Äidin Tytön.


Näyttäisi siltä, että Juhanin Liisi on perinyt kaikki muut ominaisuutensa emoltaan paitsi tuon kukinnon värin. 


Juhanin Liisin kukassa on aavistuksen verran hentoa roosaa ja kehälehtien kärjissä hyppysellinen vihreää.
Viatonta viehättävyyttä!

Aquilegia "Red Hobbit"

Aquilegia "Red Hobbit"
Kesän 2012 kukkija nro 27

Tämän lajikkeen olen hankkinut alunperin taimena toukokuussa 2002. Red Hobbit on ollut erikoinen siinä mielessä, että siitä kasvatetut ja itsestään ilmaantuneet jälkeläiset ovat olleet aina lähes samannäköisiä kuin alkuperäinen kantaäiti.


2007 yksi taimi noista jälkeläisistä on siirretty nykyiseen puutarhaan, ja siitä lähtien se on runsaasti kukkinut.


Koko kasvi on noin 60 cm korkea. Kukinto on keskikokoinen ja väriltään tummaan roosaan vivahtava punainen ja alushame on samaa väriä, mutta vaaleampi.

Unelma aloitti villityksen akileijojeni keskuudessa;
nyt kaikki haluavat oman peilin,
ja
tässä Red Hobbitit oikein porukalla peilailevat.

Aquilegia "Juurakon Peilaileva Tytär"

Aquilegia "Juurakon Peilaileva Tytär"
Kesän 2012 kukkija nro 26

Juurakon perheessä on paljon lapsia, tämä esittelyvuorossa oleva on jo viides Huldan sisko.
Heidän äitinsä on siis Aquilegia chrysantha "Yellow Queen" eli Kulta-akileija. Valitettavasti hän ei ole juurikaan onnistunut siirtämään värejään lapsiinsa, muotoa onneksi useimpiin.

Tällä tyttärellä lähinnä kannusten pituus on äidiltä perittyä, sitten loput ominaisuudet on joiltain tuntemattomilta lajitovereilta, joiden siitepölyä kuriirit eli kaikenmaailman pörriäiset ovat kuljettaneet emoon.

Aquilegia "Juhannusyö"

Aquilegia "Juhannusyö"
Kesän 2012 kukkija nro 25

Juhannusyö on Aquilegia x hybrida "Firecracker":n jälkeläinen. Emonsa olen esitellyt kesän kukkijana nro 16. Sen kukka on isompi ja väriltään loisteliaan kelta-puna-oranssinen.

Tämä jälkeläinen on saanut ulompiin kehälehtiinsä joltain muulta lilaa väriä, tosin melko hennosti, mutta todella kauniisti. Alushame on hentoa keltaista. Herkkä ja tunnelmallinen Juhannusyö!

Aquilegia "Äidin Tyttö"

Aquilegia "Äidin Tyttö"
Kesän 2012 kukkija nro 24

Äidin Tyttö muistuttaa neljästä jälkeläisestä eniten emoaan eli Aquilegia "Nora Barlow":ta, jonka olen esitellyt kesän kukkijana nro 22.


Tämän siskon Honey Babyn olen kuvannut kesän kukkijana nro 14.


Äidin Tytön punainen on hennon roosaa, emonsa punainen on tummempaa roosaa. Kukan muoto on täysin samanlainen kannukseton kuin äidillään.

Aquilegia "Unelma"

Aquilegia "Unelma"
Kesän 2012 kukkija nro 23

Unelma on Aquilegia caerulea - Hybr. "Rotstern":n jälkeläinen. Emokasvi on noin 60 cm korkea ja kukka on karmiininpunainen ja valkoinen. Olen sen hankkinut taimena kesällä 2007. Nyt tuo emokasvi on kuollut, mutta erilaisia jälkeläisiä on useita. Valitettavasti yksikään niistä ei taida olla täysin emonsa kaltainen.


Tämä Unelma on isokukkainen ja heleän valeahkon punainen, alushameessa on vivahdus keltaista.


Unelmalla on narsistisia piirteitä. Ei malttanut lopettaa itsensä peilistä ihailua edes valokuvan ottamisen ajaksi!

Aquilegia "Nora Barlow"

Aquilegia "Nora Barlow"
Kesän 2012 kukkija nro 22



Tämä Nora Barlow on noin  80 cm korkea kasvi. Kukat ovat roosanpunaiset-valkoiset ja kannuksettomat eli ns. clematistyyppiset.

Olen hankkinut tämän valmiina taimena 2009.
Tästä emokasvista otetuista siemenistä kasvatin viime kesänä uusia jälkeläisiä,
joita on olemassa neljä kappaletta.
Kaikki ovat erilaisia,
ja yhden niistä olenkin jo esitellyt kesän kukkija nro 14:na
eli hän on Honey Baby.

Viettelijättäret valokuvaamossa

Sulottaret uinuvat silkkivuoteillaan !

Akileijani pääsivät tänään ammattipuutarhavalokuvaajan kameran tähtäimeen
ja
ammattipuutarhurien ihastelun kohteeksi;

saivat paistatella huomion keskipisteenä oikein kunnolla!
Että ne tihkuvat nyt tyytyväisyyttä!

Aquilegia "Juurakon Hienohelma"

   

Aquilegia "Juurakon Hienohelma"
Kesän 2012 kukkija nro 21

Uusi hame!

         

Tämä risteymä kuuluu Juurakon sisarusparveen, eli on Juurakon Huldan sisko. Heidän äiti on Aquilegia chrysantha "Yellow Queen".


Hienohelmallakaan ei ole äidiltään perittyä keltaista väriä, mutta muoto on samanlainen kuin äidillään.


Ja tämä Hienohelma näyttää aloittaneen puutarhani akileijojen keskuudessa sen villityksen, että pilkullinen hame se olla pitää. Ja että pitää olla vaihtohame, yksi ei riitä. Pitää sitä olla jotain juhlavampaa iltaa varten.


Sitä minä ihmettelen, että missä välissä se ehti vaihtamaan vaatteita?!

Aquilegia vulgaris "Petticoat Pink"

Aquilegia vulgaris "Petticoat Pink"
Kesän 2012 kukkija nro 20

Oho, neitokainen on tullutkin juuri aamusuihkusta, eikä ole ehtinyt sukimaan itseään suoraksi.  Herttainen se silti on.


Siemenestä olen nämä Petticoat Pinkit kasvattanut 2008. Kukka on pinkki-valkoinen ja hyvin kerrottu, pienen puoleinen. Koko kasvin korkeus on noin 60 cm.

No nyt on ehditty jo siistiytyä!

Aquilegia "Juurakon Huldan Isosisko"

Aquilegia "Juurakon Huldan Isosisko"
Kesän 2012 kukkija nro 19

Aquilegia chrysantha "Yellow Queen":n tyttäriä siis tämäkin. Tässä risteymässä on jopa hieman äitinsä väriäkin; vaalean kellertävä alushame.

Aquilegia "Namunen"

Aquilegia "Namunen"
Kesän 2012 kukkija nro 18

Namunen ilmestyi viime kesänä valkoliljojen ja lamopeikonkellon viereen ja avasi herkullisen näköiset kukkansa.


Tämän risteymän kukka näyttäisi olevan kovasti lentoon lähdössä! Outoa, minne se nyt haluaisi?

Aquilegia vulgaris, Lehtoakileija

Aquilegia vulgaris, Lehtoakileija
Kesän 2012 kukkija nro 17

Tavallisten lehtoakileijojen kukinnoissa on erilaisia värisävyjä; sinisen ja lilan erilaisia vivahteita.

Myös kerrannaisuus vaihtelee; viereisen kuvan kasvi teki viime vuonna vain yksinkertaisia kukkia,

ja tänä vuonna osa kukista on kerrannaisia.

Kaikki nämä kolmen kuvan akileijat ovat olleet puutarhassamme kasvamassa jo ennen meitä,

joten kiitos niistä kuuluu ihan toisaalle.

 

                              

Aquilegia x hybrida "Firecracker"

Aquilegia x hybrida "Firecracker"
Kesän 2012 kukkija nro 16

Firecrackerin siemenet olen tuonut Amsterdamin kukkatorilta 2004. Siitä pussista sain vain kaksi tainta, mutta olen sitten taas ottanut niistä siemeniä, joista on tullut joukko uusia enemmän tai vähemmän emonsa kaltaisia yksilöitä. 


Kukat ovat isoja ja pitkäkannuksisia, ja väriltään puna-oranssi-keltasävyisiä. Koko kasvi on korkea; noin metrin pituinen.

Aquilegia "Juurakon Huldan Nuorin Sisko"

Aquilegia "Juurakon Huldan Nuorin Sisko"
Kesän 2012 kukkija nro 15

Tämän risteymän äiti on siis myös Aquilegia chrysantha "Yellow Queen".
Isä ???

Tälläkin kasvilla kuten Huldallakin on sisemmät kehälehdet, jotka siis jatkuvat kannuksina, täysin valkoiset, ja ainoastaan noissa viidessä ulommaisessa kehälehdessä on hennon lilaa/vaaleanpunaista. Huldalla ulommat kehälehdet ovat tummempaa lilaa.

Aquilegia "Honey Baby"

Aquilegia "Honey Baby"
Kesän kukkija nro 14

Näitä kukkia olen odottanut tänä kesänä kaikkein suurimmalla jännityksellä. Nimittäin tämä on Aquilegia "Nora Barlow":n jälkeläinen. Emokasvin siemenistä kasvatin viime keväänä taimia, joista nyt taitaa olla viisi hengissä, joista tämä Honey Baby ennätti ensimmäisenä kukkimaan.


Jännittävää tässä siis on ollut se, että äiti on clematistyyppinen kannukseton kukka, ja toiseksi vanhemmaksi oli ympärillä tarjolla pääasiassa kannuksellisia kumppaneita. Siis mitä tulee siitä, että clematistyyppinen ja kannuksellinen kukka risteytyvät?!


Tässä nyt sitten on yksi vastaus! Kukka on kannukseton, mutta se on kuitenkin tehnyt kerrotun alushameen, kuten joissakin kannuksellisissa kukissa on.


Äitikasvi on väriltään punavalkoinen,jonka punainen on semmoista roosanpunaista. Nyt en kyllä heti keksi, että mistä lajikkeesta tuo kerrannaisuus voi tulla, tai tuo hempeä väri.
Tosi söpö Honey Baby kuitenkin on!

Avoin kirje Mikko Mäyrälle

Hyvä Mikko Mäyrä,


tuntuu tietysti ihan hyvältä, että olet todennut, että meidän pihalla on mukava viettää öitä.


Olet kaivellut melko lailla kärhöjen ja mustaherukkapensaan ympärillä. Ja se koiruoho taitaa kuolla, kun niin syviä kaivauksia olit tehnyt sen juuriston ympärillä.


Jos jatkossa tekee mieli ottaa touhujen välillä nokoset, niin et rojahtaisi niiden raparperien päälle nukkumaan. Siinä ihan vieressä on mukavaa nurmikkoa, missä köllötellä.


Ja kulkisitko polkuja pitkin, ne on ihan kivoja ja siistejä polkuja. Näin sinut eilen vähän ennen puoltayötä kun oikaisit siitä mehitähtialueen poikki. Sinulla taitaa olla sen verran painoa, että siinä oli muutama mehitähti mennyt rikki.


Ennen kaikkea jos suunnitelmissasi on laajentaa kaivostoimintaasi, niin pysy siellä peräpuutarhassa tai siirry naapurin metsän puolelle, mutta älä tule akileijapenkkien lähellekään. Tämä on ennakkovaroitus. Tämä on vakava varoitus! Sillä jos sen teet, niin en tiedä millaisia aggressioita sisimmästäni oikein löydän.
Toistan, pysy erossa akileijoistani!!!


Muuten, hyvä Mikko Mäyrä, voisimmeko me auttaa sinua jotenkin? Oletko hukannut jotain? Luuletko, että se on piilossa pihallamme? Me emme ainakaan ole mitään aarretta mihinkään kärhö- tai muuhunkaan kumpuun piilottaneet, niin että voit ihan hyvin lopettaa kaivauksesi!

Aquilegia "Iso Viola"

Aquilegia "Iso Viola"
Kesän 2012 kukkija nro 13

Tämä risteymä kukki jo viime kesänäkin, ja silloin annoin sille tuon nimen.
Arvailen, että sen vanhemmat voisivat olla Aquilegia cultorum "Maxi" ja Aquilegia vulgaris "Magpie".
Edelliseltä se olisi saanut kukan valtavan koon, ja jälkimmäiseltä kannusten lyhyyden ja alushameen valkoisen reunan. Mutta värit .... ?????


Iso Viola ainakin putkahti esiin kukkamaassa noiden kahden lajin välissä.

Aquilegia "Juurakon Huldan Pikkusisko"

Aquilegia "Juurakon Huldan Pikkusisko"
Kesän 2012 kukkija nro 12

Tämänkin risteymän äiti on siis Aquilegia chrysantha "Yellow Queen". Yksi mahdollinen isä voisi olla Magpie tuon valkoisen värisen helman reunan perusteella. Mutta se ei selitä vielä kaikkea. Missä on äidin keltainen väri, mistä tulee vaaleanpunaisuus? Mitä minun puutarhassani tapahtuu ... ihan silmieni alla !!!

Aquilegia vulgaris "Magpie", Harakka

Aquilegia vulgaris "Magpie"
Kesän 2012 kukkija nro 11

Aquilegia vulgaris "Magpie"llä, Harakalla on toinenkin nimi; "William Guinnes". Kukkien väriksi ilmoitetaan purppura-valkoinen ja kasvin korkeudeksi 50-60 cm.


Tämän olen hankkinut taimena 2004, ja siirtänyt nykyiseen paikkaansa 2009. Se kukkii yleensä runsaasti ja korkeus on vaihdellut 70 cm:stä jopa 120 cm:iin.


Tuo purppuran ja valkoisen raja on välillä selkeämpi, välillä taas häivytetty, kuten tänä kesänä näyttää olevan.

Aquilegia fragrans, Tuoksuakileija

Aquilegia fragrans, Tuoksuakileija
Kesän 2012 kukkija nro 10

Tuoksuakileijan olen kasvattanut muutama vuosi sitten siemenestä.  Sen korkeudeksi ilmoitetaan 40-50 cm. Itselläni se on jopa 130 cm korkea ja lehdistökin alaosastaan on valtavan leveä.

Tuoksu on mieto ja miellyttävä; tarkkanenäisten asiantuntijoiden mukaan se tuoksuu vihreältä omenalta, jossa on aavistus kissanpissaa. Onneksi minulla ei ole noin tarkka nenä. Minusta tuoksu on neilikkainen, tai joidenkin muiden mielestä makean parfyyminen.

Fragrans kasvaa villinä kahdentuhannenviidensadan metrin korkeudessa Himalajalla.

Faktat Karin Berglundin toimittamasta kirjasta Unelmien kotipuutarha(Otava 1996).

Aquilegia "Juurakon Hulda"

Aquilegia "Juurakon Hulda"
Kesän 2012 kukkija nro 9

Katsokaa viereisen kuvan kukasta henkivää luonnollista viattomuutta, väkevää voimaa, hieman karkeaa juurevuutta, tahdonlujuutta ja päämäärätietoisuutta - se on Juurakon Hulda.

Hulda ei mene lauman mukana, vaan kulkee omia teitään omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti.






Tämän risteymän äiti on Aquilegia chrysantha "Yellow Queen".
Äidiltään se on perinyt kukan jalon muodon pitkine kannuksineen.

Isän perintötekijöiden on täytynyt olla vallitsevia värin suhteen,
sillä se äidin keltainen väri on hävinnyt kokonaan.
Mutta ... hyvänen aika sentään ... pihapiirissä ei ole ainoatakaan valkolila -väristä isäkandidaattia. Isiä on siis kaksi, kaksi ... vähintään  -  Voi Taivas!

                                                                               

Aquilegia x hybrida "Green Apples"

Aquilegia x hybrida "Green Apples"
Kesän 2012 kukkija nro 8

Tämän kasvin tarina alkaa vuodenvaihteesta 2004/2005, jolloin siemenet tilasin ja kevään 2005 aikana niistä kasvatin muutaman taimen. Yksi niistä jäi itselleni ja se kasvoi yhdellä entisistä puutarhoistani. Syksyllä 2009 halkaisin juuripaakun lapion avulla puoliksi, ja toin toisen puolikkaan tänne nykyiseen pihaani. Heti seuraavana kesänä se kukki erittäin runsaasti, ja näyttää jatkavan samaan malliin tänäkin kesänä.

Kukissa oli ensimmäisinä vuosina hieman vihertävyyttä, mutta ei enää viime vuosina. Missä lie vihreät omenat? Nyt siis vihertävyyttä ei ole tuoreissa kukissakaan, ne ovat heti alusta alkaen ihan valkoisia.

En oikeastaan osaa sanoa, että millä tavalla tämä kukka eroaa tavallisesta valkoisesta lehtoakileijasta.
No, lehtiruusuke ja kukkavarret ovat kyllä mahtavia, parhaimmillaan kasvi on yltänyt metrin korkeuteen.

Tulokkaat teini-ikään

Tämän kevään/kesän  uudet kasvatettavat ovat päässeet teini-ikään; hummailevat mielellään yökaudet ulkona. 

Itse asiassa niiden aikuisuuskin koittaa muutaman päivän päästä, kun istutan ne maahan. Jokainen taimi saa oman pienen maapalasensa, jotta voi täyttää oman tehtävänsä tässä maailmassa. Ja niiden tehtävä on tuottaa kauneutta ja iloa ympärilleen.

Aquilegia "Tower Light Blue" -taimia on yhdeksän kappaletta, eli saan niistä ihan mukavan kokoisen alueen.

Mutta Aquilegia vulgaris "Pompons"ien kanssa minulla on ollut ongelmia. Taimia oli alunperin melkein 30 kpl, mutta jostain käsittämättömästä syystä niitä on vain ruskistunut ja kuollut, toinen toisensa perään, aivankuin joku epidemia, joka ei kuitenkaan ole iskenyt samalla lailla hoidettuihin Tower Light Blue -taimiin.

Teinkin juuri nyt päätöksen.

Lopetan yrittämästäkään mitään yhteistyötä tuon kyseisen lajikkeen kanssa.

Sentäs olen vuodesta 2004 alkaen yrittänyt. 2004 tuli myös taimia, mutta jo parin vuoden kuluttua kaikki kasvit olivat kuolleet tai muuten vain hävinneet. 2010 ei ainutkaan siemen suostunut itämään. Ja nyt 2012 liuta lupaavia taimenalkuja, joista yksi puolikuollut on jäljellä.

Kiitos Aquilegia vulgaris "Pompons" ja hyvää jatkoa!

Olet vapaa minun puolesta rönsyilemään vaikka minne!

Tänne meille ei enää tarvitse tulla!

Aquilegia skinneri "Tequila Sunrise"

Aquilegia skinneri "Tequila Sunrise"
Kesän 2012 kukkija nro 7

Skinnerit eli Meksikonakileijat kukkivat ensimmäistä kertaa nykyisessä puutarhassani. Kasvatin ne siemenistä viime kevänä. Aiemmin toisaalla minulla on niitä ollut, ja siksi teki niitä mieli nytkin. 


Kasvi on noin 45 cm korkea. Niiden aiempien skinnereiden kukat olivat selkeämmin joulunpunaisia yksivärisempiä, alushame oranssisempi. Mutta näissä nykyisissä on enemmän vivahteita; erilaisia punaisen sävyjä, keltaista ja jopa koristeellista vihreää. Aika näpsäkän näköinen neito!

Samasta siemenpussista eli siis samaa alkuperäistä Aquilegia skinneri "Tequila Sunrise"a ovat nämäkin yksilöt.

Aquilegia "Sauli Niinistö"

        

Aquilegia "Sauli Niinistö"
Kesän 2012 kukkija nro 6

Blogini tekstissä  Presidenttiakileijat                   4. helmikuuta 2012  lupasin  nimetä kesän 2012 komeimman uuden risteymän tasavaltamme tulevan presidentin mukaan. Silloin oli vasta presidentinvaalien äänestys käynnissä.

Valintani perusta on nyt kokonaisuus, ei niinkään kukan värien loistokkuus tai hienous. Tämä yksilö kasvaa lemmikkiensä ympäröimänä ja Pohjolan Kuningatar -ruusujen vieressä talon pääportaikon juurella.

Sen lehdistö on hyvin vankkaa ja väriltään syvän sammalenvihreää.
Koko kasvin korkeus on noin 80 cm.

Kasvin tämänhetkisestä neljästä kukkavarresta kolme aukoo oikeanpuoleisen kuvan näköisiä kukkia. Mutta se neljäs kukkavarsi kantaa osittain clematistyyppisiä kukintoja, joissa on vain yksi tai kaksi kannusta. Kukat eivät näytä tuholaisten tekemältä taiteelta; jotkutko perintötekijät muotoilevat noita komistuksia?

Värit ovat suurinpiirtein samanlaiset kummissakin kukissa; hentoa  lilaa päällyshame, alushame vaaleampaa  lilaa. Joidenkin ulompien kehälehtien kärjissä on vihreät pilkut.

Joskus olen nähnyt jonkun kuvaavan akileijankukkaa linturykelmäksi.
Eikös vaan tuo vasemmanpuoleinen kukka näytä siltä, että siinä on ylväs lintu ylitse muiden; katselee alaspäin valtakuntaansa.

Aquilegia cultorum "Maxi"

Aquilegia cultorum "Maxi"
Kesän 2012 kukkija nro 5

Olen hankkinut tämän kasvin valmiina taimena 2007. Sen korkeudeksi on ilmoitettu 40 - 60 cm ja kukan väriksi keltainen.

Kukka on hennon keltainen, alushame hieman keltaisempi. Hieman punertavaa väriä on nähtävissä joissakin kukan kohdissa. Vanhetessaan kukka vaalenee, ja lopulta kaikki kukat näyttävät luonnon valkoisen värisiltä. Kukka on iso ja pitkäkannuksinen, kukan kokonaispituus on 8 cm. Koko kasvin korkeus kukkamaallani on noin 70 cm.

Toisesta tietämästäni keltaisesta akileijasta Aquilegia chrysantha "Yellow Queen"sta tämä Maxi eroaa tuolla kukan värillä; Maxilla se on haaleampi keltainen, ja Yellow Queen ei vanhetessaan haalistu vaan säilyy kirkkaan keltaisena.
Lisäksi Maxin lehdistössä on tummemman vihreän lisäksi tummaa lilaa, Queenin lehdistö on kokonaan heleän raikkaan vihreä. Ja lehtien muodon sormiliuskaisuus  on ohuempaa Maxilla eli lehdet vaikuttavat pitsimäisemmiltä.

Maxi on yksi pisimpään kukkijoista; eräänä kesänä se kukki vielä syyskuun alussa.

Muuten, tämä lajike on se toinen akileijakokoelman röhnöttäjä, ei se pahin, mutta toiseksi pahin; maa vetää puoleensa hieman kiemuraisesti kasvavia kukkavarsia ennenkuin niitä ehtii tukemaan.                                              

Akileijan kukkavarsien tukeminen

Lyhyempien eli alle 40 - 60 cm:ä korkeiden kukkavarsien tukeminen on tarpeetonta, ne pysyvät pystyssä itsestään. Mutta noiden korkeampien kanssa täytyy tukemisen tarvetta miettiä. Jos haluaa, että kunkin lehtiruusukkeen kukkavarret pysyvät kauniisti yhdessä suorassa nipussa, niin silloin ainakin kannattaa varret tukea hyvin.

Joissakin lajikkeissa on hyvin vankan oloiset varret, ja taidan jättää ne tukematta.

Joidenkin lajikkeiden kukkavarsien kasvutapa on tukemisen kannalta hankala. Varret eivät kasva suoraan, vaan lähtevät heti tyvestä kiemurtelemaan ties minne. Minulla on tuossa mielessä yksi tosi paha lajike, jonka nimestä olen varma vasta sitten, kun se avaa kukintonsa. Sen jokaikinen kukkavarsi lähtee heti mutkittelemaan, ja kaikki eri suuntiin. Joten siinä vaiheessa kun perenna- tai pensastukien kanssa lähestyn sitä, niin kukkavarsia ei enää saa millään yhteen suoraan nippuun. Lopputulos on kumman käkkyräinen kokoelma kukkavarsia, joista ei voi olla varma, että pitääkö tuet ne paikallaan, vai karkaileeko ne kuitenkin kohti maanpintaa. Tällainen laji tarvitsisi sen henkilökohtaisen kouluavustajan jo päiväkoti-ikäisenä ja kaikki muut erityistuet siihen vielä päälle.

Minulla on pieni akileija-alue, johon olen koonnut yksittäisiä eri lajin kasveja. Siinä on noin kymmenen eri lajia.
Vuodesta toiseen toistuu sama näytelmä kukkavarsien kanssa. Siinä vaiheessa, kun enemmistö varsista ottaa pituutta ryhdikkään suorasti, niin siellä takanurkassa tämä em. yksilö ja eräs toinen oikeassa etukulmassa jo röhnöttävät rähmällään maassa.

Mutta nuo "kunnollisesti" kasvavat...
Ehkä kuitenkin vielä,
niin sittenkin jos,
joo kyllä,
taidan vielä kuitenkin tukea niitäkin vankan oloisia korkeita kukkavarsia.
En kuitenkaan ole sitten passissa tukieni kanssa, kun se kesämyrsky tulee!

Aquilegia "MiniLilian"

Aquilegia "MiniLilian"
Kesän 2012 kukkija nro 4

Tämä on joku risteymä, jolla on todella pikkuruiset kukat; noin 1,5 -2 cm kokoiset. Muuten kasvi on kooltaan noin 40 cm. 
Miltähän emolta se on tuon kukan pikkuruisuuden perinyt? Kuinkahan pitkän matkan jonkun pörriäisen turkissa siitepöly pysyy mukana?
Pihan toisella laidalla ja talon toisella puolella kasvavissa Aquilegia viridiflora "Chocolate Soldier"ssa on yhtä pienet kukat, voisiko se olla tämän MiniLilianin toinen vanhempi?

Aquilegia "Tyri"

Aquilegia "Tyri"
Kesän 2012 kukkija nro 3

Tämä neitokainenpa onkin haaveilevan ujo kukinnassaan. Tämän kasvin taimen olen hankkinut toukokuussa 2010 Tyrin kukkamarkkinoilta. Se on kasvamassa vähän huonossa paikassa; liian savisessa rinteessä, joten se on kokonaisuudessaan hyvin pieni ja näyttää tekevän tänä kesänä vain yhden kukan parikymmensenttisen kukkavarren päähän.

PS. Kaikki akileijojeni nimet eivät ole oikeita virallisia nimiä. Jos en tiedä jonkun lajin oikeaa nimeä, ja jos se ei ole erittäin helposti määritettävissä, niin mieluusti annan sille itse nimen, vähän niinkuin työnimeksi. Nimittely on niin hauskaa, etten oikeasti edes yritä päätellä lajin oikeaa nimeä.