2.pääsiäispäivän akileijat

Kulta-akileijat, Firecracker ja tavallinen sinilila lehtoakileija toivottavat mukavaa Pääsiäisen jatkoa!

Pääsiäispäivän akileija

Pääsiäisyö on takana.
Missähän tuo lammas on hengissä olemistaan juhlinut?

Pitkäperjantain akileijat

Pääsiäiskukko juuttuneena ihailemaan
risteymää nimeltä "Namunen" (ylh.)
ja Aquilegia x hybrida "Firecracker"ia (alh.).

Minna Canthin päivän akileija

Hurmaavat viettelijättäret valloittavat estraadin!

Tänään ilmestynyt ViherPiha -lehden nro 3/2013 kertoo etukäteistietona, että seuraavassa lehden numerossa esitellään akileijoja!

Tältä näyttää tämänpäiväinen lehti.

Lääkkeeksi? - ei kai nyt sentään!

Akileijaa on viljelty Pohjoismaissa rohtokasvina keskiajalla. Munkkien kerrotaan tuoneen ne tänne pohjolaan nimenomaan lääketarkoituksessa. En edes luettele tässä niitä vaivoja, joihin akileijan on väitetty auttavan, koska myrkyllisyytensä vuoksi sitä ei voi oikeasti suositella edes ulkoisestikaan nautittavaksi.

 Geranium kirjoittaa näin 559m2 -blogissaan:
"Suomessa lehtoakileijaa on kasvatettu jo 1600-luvun puolivälissä. Maan ainoa lääkäri, Elias Tillandz(1630-1693), viljeli akileijoja Turun akatemian puutarhassa lääketieteen tarkoituksiin."