sunnuntai 26. elokuuta 2012
Akileijat ja eläimet; akileijanäkämäsääski, osa 1
Ennen akileijanäkämäsääskien saapumista olin tehnyt akileijoissani jo pari eläinhavaintoa.
Toukokuun alussa huomasin muutaman lehtiruusukkeen keskellä pikkuruisia kotiloita, joiden seurauksena lehtiruusuke muttui osittain ruskeaksi ja mätänevän näköiseksi. Kirjoitin asiasta kuvien kanssa 5.toukokuuta 2012 jutussa Hyökkäys puun takaa.
Joku kävi haukkailemassa paloja lehdistä toukokuun lopulla. (21.toukokuuta 2012 Kenen hampaan jäljet???)
On vieläkin vapaalla jalalla!!
Akileijanäkämäsääskejä (Macrolabis aquilegiae) sain oikein jo odotella. Muutamaan viikkoon kukinnan alkamisesta niistä ei näkynyt merkkiäkään. Melkein jo ajattelin, että ehkeivät tulekaan tänä kesänä.
Mutta ehei, nehän samaan aikaan jo muhivat nupuissa.
Akileijanäkämäsääsken toukat nuppujen sisällä saavat aikaan sen, että nuput kuivuvat ja kuolevat (vasen kuva) tai nuput kyllä kykenevät avautumaan, mutta kukat ovat enemmän tai vähemmän vaurioituneita (oikeanpuoleinen kuva). Sääskien kuvia ja enemmän akileijanäkämäsääskestä on tekstissäni 2.helmikuuta 2012 Joka kesä miljoonat ottavat myrkkyä!
Tehokkaimpana torjuntatapana pidän vaurioituneiden nuppujen saksimista pois. Itse kiertelin kasvit päivittäin saksien kanssa, ja kiitos ahkeruudesta seurasi muutaman viikon kuluessa; akileijoissa oli enää vain terveitä kukintoja. Olin jälleen voittanut nuo näkymättömät pikkumöyrijät!
Sinänsä vaurioituneet kukat ovat olleet viehättäviä omalla tavallaan, ja kokoankin niistä ottamistani kuvista muutaman taidenäyttelyn tähän blogiin tulevan syksyn - talven - kevään aikana.
perjantai 24. elokuuta 2012
Tunnustus
Sain Mariettalta ( suvipiha.blogspot.fi ) tämän tunnustuksen.
Suuret kiitokset siitä!
Tunnustuksen saatuaan on suositeltavaa toimia seuraavasti:
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin neljälle - viidelle lempiblogillesi ja kerro heille siitä kommentilla.
3. Kopioi Post it -lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, liitä mukaan mielikuvasi, ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.
5. Ole halutessasi vallaton, ja muuta/lisää tunnustukseen liittyviä sääntöjä/toimintaohjeita.
Jaan tunnustuksen seuraaville blogeille:
Chiliparkin taimitarha
appelgretchen.blogspot.com
onnellinenakileija.blogspot.fi
puolikuutapeipposesta.blogspot.com
keskiviikko 22. elokuuta 2012
Aquilegia -blogit V
Kiitos vinkeistä mm. Mariettalle. Olen niiden avulla löytänyt lisää kunniamaininnan arvoisia ja kriteerit (kts. Aquilegia -blogit huhtikuu 2012) täyttäviä blogeja.
A q u i l e g i a - Akileijoja arvostavia ja ylistäviä blogeja
1. Akileijat - nuo hurmaavat viettelijättäret liitetty listalle 14.4.2012
2. Quun puutarha liitetty listalle 15.4.2012
3. Morsingon pihalta liitetty listalle 15.4.2012
4. Akelejer og andet liitetty listalle 24.4.2012
5. Akleja liitetty listalle 24.4.2012
6. Puoli kuuta peipposesta liitetty listalle 24.4.2012
7. Mine planter liitetty listalle 6.5.2012
8. Neuer Gartentraum liitetty listalle 6.5.2012
9. Jaskan puutarha Jaska´s Garden liitetty listalle 6.5.2012
10. Vapaastiversoo liitetty listalle 25.6.2012
11. Saaripalsta liitetty listalle 25.6.2012
12. Timjan&Akleja liitetty listalle 25.6.2012
13. Koristepuutarhurin pihalla liitetty listalle 22.8.20127. Mine planter liitetty listalle 6.5.2012
8. Neuer Gartentraum liitetty listalle 6.5.2012
9. Jaskan puutarha Jaska´s Garden liitetty listalle 6.5.2012
10. Vapaastiversoo liitetty listalle 25.6.2012
11. Saaripalsta liitetty listalle 25.6.2012
12. Timjan&Akleja liitetty listalle 25.6.2012
14. Leena Lumi liitetty listalle 22.8.2012
15. Onnellinen Akileija liitetty listalle 22.8.2012
Koristepuutarhurin pihalla -perustelut
- blogissa on paljon hienoja kuvia
- akileija-aiheisia tekstejä yli viisi kappaletta
- Eijan pitämän blogin kautta pääsee aiempaan blogiinsa Kukkii, kukkii, jossa ensimmäisenä kategoriana on akileijat, ja jossa kirjoittaja käyttää mukavan vanhaa nimeä akleija.
Leena Lumi -perustelut
- kirjoittaa kiehtovasti ja viehättäviä tarinoita akileijoista
- akileijojen arvostus henkii koko blogin yllä.
Onnellinen Akileija -perustelut
- blogin nimessä on akileija
- kauniita kuvia
sunnuntai 19. elokuuta 2012
Risteyttämisyritys; jännittävää sadonkorjuuta ja odotusta!
Innostuin tänä kesänä kokeilemaan omien risteytysten luomista.
Kuvassa Iso Violaan, joka on tahaton risteymä itsekin, on menossa punaoranssisen skinnerin siitepölyä.
Sen lähes kypsää siemenkotaa en ole vielä avannut, mutta näyttää siltä, että muutama siemen siinä saattaisi olla.
Sadonkorjuun olen tehnyt jo Firecrackerista, johon pensselöin viridifloraa. Siitä sain noin 30 siementä.
Ne ovat kylläkin lituskaisen oloisia, ei sellaisia pulleita kiiltäviä, joten ehkä eivät olekaan kasvukelpoisia?!
Olisivat vaan!
Kukka oli suhteellisen tuore, kun toisen lajin siitepölyä siihen pensselöin. Sen jälkeen peittelin sen sideharsolla, jotta pörriäiset eivät ainakaan enää sen jälkeen pääse kuljettamaan muita siitepölyjä sinne.
Itsestään ilmaantuneita risteytymiä tutkaillessani olen tullut siihen amatöörimäiseen johtopäätökseen, että kukan muoto ja koko periytyvät useasti emolta. Siksipä valitsin tietyt kukinnot kohteiksi, joihin sitten mieluisimpia värejä omaavan kukan siitepölyä siirsin.
Kolmea muutakin yhdistelmää yritin saada aikaiseksi, mutta niiden tie pättyi jo tuonne sideharson sisään. Ne eivät jostain syystä kehittäneet ollenkaan siemeniä. Olinkohan liian tehoton hedelmöittäjä? Mätänikö sideharson sisus sateissa, eikä siksi tullut siemeniä? Sen virheen nimittäin ainakin tein, että en purkanut sideharsotöppöstä kukan päästyä siemenkotavaiheeseen. Ajattelin, etteivät vaan arvokkaat siemenet varise maahan. No, ei ne olisi varisseet vielä tänä päivänäkään kesän tuulista ja sateista huolimatta.
Jos nyt siis sain aikaiseksi lisääntymiskelpoisia siemeniä, niin lopputuloksen näen kesällä 2014!
Monta mutkaa vielä matkassa on; itävätkö siemenet, säilyvätkö taimet hengissä, selviävätkö ensimmäisen talven yli, kukkivatko sitten 2014 ja vielä; ovatko risteytyneet haluamallani tavalla, vai jollakin ihan muulla.
Tulevana kesänä laitan uudet risteytysviritelmät ja -prosessit taas alulleen.
Jännittävää odottamista!
Kuvassa Iso Violaan, joka on tahaton risteymä itsekin, on menossa punaoranssisen skinnerin siitepölyä.
Sen lähes kypsää siemenkotaa en ole vielä avannut, mutta näyttää siltä, että muutama siemen siinä saattaisi olla.
Sadonkorjuun olen tehnyt jo Firecrackerista, johon pensselöin viridifloraa. Siitä sain noin 30 siementä.
Ne ovat kylläkin lituskaisen oloisia, ei sellaisia pulleita kiiltäviä, joten ehkä eivät olekaan kasvukelpoisia?!
Olisivat vaan!
Itsestään ilmaantuneita risteytymiä tutkaillessani olen tullut siihen amatöörimäiseen johtopäätökseen, että kukan muoto ja koko periytyvät useasti emolta. Siksipä valitsin tietyt kukinnot kohteiksi, joihin sitten mieluisimpia värejä omaavan kukan siitepölyä siirsin.
Kolmea muutakin yhdistelmää yritin saada aikaiseksi, mutta niiden tie pättyi jo tuonne sideharson sisään. Ne eivät jostain syystä kehittäneet ollenkaan siemeniä. Olinkohan liian tehoton hedelmöittäjä? Mätänikö sideharson sisus sateissa, eikä siksi tullut siemeniä? Sen virheen nimittäin ainakin tein, että en purkanut sideharsotöppöstä kukan päästyä siemenkotavaiheeseen. Ajattelin, etteivät vaan arvokkaat siemenet varise maahan. No, ei ne olisi varisseet vielä tänä päivänäkään kesän tuulista ja sateista huolimatta.
Jos nyt siis sain aikaiseksi lisääntymiskelpoisia siemeniä, niin lopputuloksen näen kesällä 2014!
Monta mutkaa vielä matkassa on; itävätkö siemenet, säilyvätkö taimet hengissä, selviävätkö ensimmäisen talven yli, kukkivatko sitten 2014 ja vielä; ovatko risteytyneet haluamallani tavalla, vai jollakin ihan muulla.
Tulevana kesänä laitan uudet risteytysviritelmät ja -prosessit taas alulleen.
Jännittävää odottamista!
sunnuntai 12. elokuuta 2012
Tromssalainen akileija paljastui valeakileijaksi
Aquilegia ecalcarata Entinen Semiaquilegia ecalcarata Tai Semiaquilegia simulatrix |
Kun kohtasin tämän Aquilegia ecalcaratan Tromssan keskustassa rinteessä olleesta puiston kukkapenkistä olin heti myyty. Huijarit ovat usein hurmureita. Mutta hurmurit eivät aina huijareita. Niinkuin sitten tässäkin jutussa lopulta on. Asiantuntijoiden aikansa kiisteltyä tämän kasvin suvusta on päädytty siihen totuuteen, että se on kuitenkin oikea akileija, mitä mieltä alunperin oli ollutkin tämän kasvin löytäjä venäläinen kasvitieteilijä Carl Ivanovich Maximowicz.
sunnuntai 5. elokuuta 2012
Jäähyväisakileija
perjantai 3. elokuuta 2012
Sekaisin akileijoista
Tekstissäni Tuliaisia Tromssasta 26.7.2012 ihmettelin, että onko tuo norjalaisen puutarhalehden jutun kasvi muka akileija.
Nyt minulle on selvinnyt, että tuo kuvan kasvi on
Thalictrum aquilegiifolium
eli Lehtoängelmä.
Sen lehdistö muistuttaa paljon akileijan lehtiä ja kukkavarsia.
Sitä minä en edelleenkään ymmärrä,
miten norjalainen puutarhalehti voi sotkea
sen akileijaan.
Tai minä sotken jotain...
Lehtoängelmän ruotsinkielinen nimi on Aklejruta,
jospa norjaksi se onkin tuo Akeleiefröstjernen. Niin sen täytyy olla.
Jutussa rouva Gauder vain kertoo palstansa lehtoängelmistä,
ja minä tein melkein jo hälytyksen...
Hävettää! Näin voi käydä, kun on sekaisin akileijoista.
Kaikesta mikä alkaa aq..... niin heti, että .....MITÄ....MISSÄ ....AKILEIJA!!!!!!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)