Akileijasakset kuumana

Olin viikon poissa akileijojeni luota. Seuraukset eivät olleet niin pahat kuin luulin.

Mm. Red Hobbit -puskassa oli akileijasaksilla paljon töitä. En kuitenkaan saksinut ihan kaikkia siemenkotia pois; säästin muutaman kaikkein pisimmälle kehittyneen siemenkodan. Ehkäpä niistä jotakin mielenkiintoista kehkeytyy, ja kasvi on jo jokatapauksessa käyttänyt energiaansa paljon niiden kehittämiseen.

Aiemmilta kesiltä minulla on se kokemus, että pidemmänkin poissaolon aikana melkein jo kukinnan lopettanut kasvi saa uutta vauhtia siitä, että olen nipsaissut pois kaikki siemenkodat. Etenkin Yellow Queenin jälkeläiset ovat kyenneet jopa siihen, että taantuman jälkeen ne ovatkin kyenneet aloittamaan kukinnan ikäänkuin kokonaan uudestaan.

Mutta nyt kotona ollessa jatkan taas jokailtaista rituaalia; kierrän kaikki akileijat ja saksin pois kuihtuneet kukat, tarkistan ötökkätilanteen, valokuvaan vastustamattomia näkymiä ja ihailen muuten vaan.
Siis nautiskelen hurmaavista viettelijättäristäni!