tiistai 31. tammikuuta 2012

Ruutuvihkokirjanpitäjä


Sen jälkeen, kun olin ensimmäisiä akileijan siemeniä aikani kämmenelläni hypistellyt laitoin ne
kukkapenkin tyhjään kohtaan. Samaisena kesänä 2002
puutarhamyymälässä osasin jo kiinnittää huomiota akileijojen taimiin. Ostin alppi- ja kulta-akileijan
taimet ja istutin ne em. siementen kaveriksi. Kesät tulivat ja menivät, ja
hurmio kasvoi; tuli uusia eri nimisiä siemeniä ja taimia, ja uusia
akileijapenkkejä. Nuo ensimmäiset siemenetkin kukkivat kesällä 2005.

Nyt tähän mennessä olen yrittänyt kasvattaa 47 eri lajia, viime kesänä hengissä
oli 20 lajiketta, kaikkiaan noin 80 puskaa. Osa yrityksistä ei ole tuottanut
tulosta; siemenet eivät ole itäneet, tms. Jotkut lajikkeet ovat jääneet
kasvamaan ns.entisiin puutarhoihin muutettuamme muualle. Risteytyksiä on jo
monenlaisia; joko tarkoituksella kasvatettuja tai itsestään ilmaantuneita.
Aquilegia x hybrida "Firecracker":n  yksi risteymä, joka on hieman erilainen kuin alkuperäinen emonsa .
Niin, tuo kirjanpitäjäluonteeni; alussa kirjasin isoon ruutuvihkoon kaikki pienimmätkin risahdukset akileijojen kasvatuksessa. Mm. Aquilegia viridiflora -sivulla on seuraavanlaisia merkintöjä:
12.1.2004 siemenet tilattu,
15.2.2004 siemenet kylvetty talvikäsittelyyn,
30.3.2004 pois jääkaapista keittiön ikkunalaudalle,
7.4.2004   alkavat itää,
25.4.2004 koulittu 11 tainta kahteen eri rasiaan,
13.5.2004 siirretty omiin pikkuruukkuihinsa,
7.6.2004   yksi taimi purkissaan kuollut,
15.6.2004 kolme tainta istutettu Tienvieruspenkkiin,
jne. jne. kukinnat, rehevyydet, tuholaiset, kuolemat, ym,ym.
Olenpa minä ollut hassu !  Ja lisäksi nimesin eri kukkapenkit, jotta voin helpommin kirjanpitoon merkitä istutuspaikan; oli Kettukallion penkki, Kuninkaankaaren Akileijat, jne. No tunnustan !  Vieläkin toki piirrän akileijapenkkikarttoja, ja kirjaan ylös istutinko jonkun taimen Kumpulaan vai Ankkuri Collectioniin vai Mataliin.

Tuosta yllämainitusta Aquilegia viridiflorasta on pakko jatkossa kertoa lisää, sen sanotaan olevan maailman kaunein,
ja sillä on todella uskomattoman ihmeellinen kukinto !!!

maanantai 30. tammikuuta 2012

Minulla on intohimoinen suhde



Suhde alkoi kehkeytyä, kun sain mieheni veljen vaimolta 22.9.2001 akileijansiemeniä. Pitelin niitä hämmentyneenä käsissäni , enkä  vielä silloin tiennyt mitä kaikkea ne elämässäni muuttavat. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä...



Nyt kun elämme tammikuun 2012 toiseksi viimeistä päivää, niin tuon kuvan lumisen ladyn suojeluksessa nukkuvat talviuntaan mm. Aquilegia vulgaris "Petticoat Pink", Aquilegia fragrans eli Tuoksuakileija ja Aquilegia x hybrida "Firecracker". Nukkukoot vielä tovin rauhassa. Auringonvalokin on vielä kovin hento.
Odottelen postissa Aquilegia vulgaris "Pompons" -siemeniä. Ne ja Aquilegia "Tower Light Blue" -siemenet laitan talvikäsittelyyn tässä lähiviikkoina.

Karin Berglund toimittamassaan Unelmien kotipuutarha -kirjassa(1996) kirjoittaa aivan valloittavasti hylättynä olleesta puutarhasta, jossa mylläyksen jälkeisenä ensimmäisenä kesänä kasvoi kaikkialla illakkoa, toisena kesänä sormustinkukkia, mutta sitten  - ah  -  "Kolmas kesä oli akileijojen. ...kaikissa vallatuissa kukkapenkeissä ja pienimmissäkin koloissa kukkivat akileijat. Useimmat olivat lyhytkannuksisia sinisiä, jotkut taas valkoisine alushameineen kaksivärisiä....Kukkivat akileijat olivat kuin maan, suorastaan taivaan lahjoja. Kaikkina rappion vuosina maassa olevat siemenet olivat odottaneet aikaansa ja ne itivät heti rikkaruohopeitteen harvennuttua."

Ilosanoma, jota haluaisin julistaa maailmalle kuuluu seuraavasti: akileijat ovat todella äärimmäisen hurmaavia viettelijättäriä, jotka kukkivat hyvällä hoidolla koko kesän toukokuusta jopa lokakuulle.