maanantai 30. heinäkuuta 2012

Syventävät opinnot voivat alkaa


Tätä kirjaa olen odottanut ja toivonut saavani käsiini.
Tänään se sitten tapahtui.
Ensimmäinen tietämäni kirja akileijoista.
Sen on julkaissut Timber Press 2003.

Tästä onnellisesta tapahtumasta kuuluu kiitos Mari Mörölle ja puutarhablogilleen;
sieltä noukin tiedon tämän kirjan olemassaolosta.

Kirjan takakannessa on ihana kuva.
Se on Coloradosta ja esittää vuoristoniittyä täynnä
lila-valkoista luonnonvaraisesti kasvavaa akileijaa.
Huikeaa!!!

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Roosa Keltahame"

Aquilegia "Roosa Keltahame"
Kesän 2012 kukkija nro 58

Tällä Aquilegia caerulea - Hybr. "Rotstern"n jälkeläisellä on kauniin roosan punaiset ulommat kehälehdet ja mesikannukset sekä selvästi keltainen alushame. Klassinen kaunotar!!

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Tromssa - akileijojen aarresaari, osa 3

Tämä erikoisen muotoinen kaunotar
 löytyi ihan kaupungin keskustasta talon seinän ja asfaltin välisestä raosta.

Myös keskustan kaunistajia!


Todellinen harvinaisuus!
Sisemmät kehälehdet ovat tuommoista sinivalkeaa pikkusykeröä!


Kaupunkilaisneito tämäkin, ihan keskustasta.

Näiden lisäksi Tromssan keskustassa näin lilaa, roosaa ja sinistä lehtoakileijaa. Lisäksi jaloakileijoita lila-valkoista ja jättikokoisilla kukilla pinkki-keltaista lajiketta, jota oli yhden puiston pitkät kukkapenkit täynnä.
Ja vielä hieman erisävyinen vaaleanpunainen kerrottu pallomainen laji löytyi.

Todella tarkasti katsoin kasveja myös siltä varalta, jos kuitenkin näkyisi jo joku kypsä siemenkota mukaan otettavaksi, mutta ei. Tyhjin taskuin, mutta kamera täynnä kuvia piti Tromssasta poistuman.

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Roosa Rotstern"

Aquilegia "Roosa Rotstern"
Kesän 2012 kukkija nro 57


Aquilegia caerulea - Hybr. "Rotstern"n jälkeläisistä osa on kasvamassa kukkapenkissä, joka pensaiden kasvettua on käynyt liian varjoisaksi akileijoille. Sitten ne olivat myös muita pidempään akileijanäkämäsääsken kohteena. Joten vasta nyt ne pääsevät kunnolla kukinnan alkuun.


Aiemmin olen näistä jälkeläisistä esitellyt Unelman, Roskismiehen Ilon ja Rot Leserinnen, joista jälkimmäisin on eniten emonsa näköinen. Nämä jatkavat iloisesti kukintaansa.


Tämän Roosa Rotsternin alushame on vain hyvin lievästi keltaiseen vivahtava valkoinen. Päällyshame ja kannukset ovat roosat.

torstai 26. heinäkuuta 2012

Tuliaisia Tromssasta

Tromssasta löysin HAGEN for alle -lehden viimeisimmän numeron ja Norsk HAGE tidend -lehden.

HAGEN for alle 10/2012 kirjoitti neljällä sivullaan akileijoista.
Puutarhavalokuvausta opettavassa artikkelissa käytettiin esimerkkinä akileijaa. Kahden akileijan kukintokuvan kuvatekstit:
"En akleie fotografert rett ovenfra.
Ikke så spennende."
"Sett fra en annen vinkel vises akeleiens form bedre."


Norsk HAGE tidend 6/2012 mainitsee kahdessa kohtaa akileijan. Toisessa kohtaa lehden lukija kertoo pikkukuvan avulla, että akileija on ykkösitsestäänselvyys puutarhassaan.

Toinen kohta hämmentää minua! Siinä artikkelissa kerrotaan Rosemarie Gauderin palstasta keskellä Osloa. Tekstissä ei erikseen mainita akileijaa, mutta jutun yhteydessä on tämä kuva kuvateksteineen.


Kuvatekstissä puhutaan siis akileijan siementöyhdöistä ja kerrotaan niiden olevan kuin roosan värisiä pilviä.

Onko tässä joku virhe? väärinkäsitys?
Vai onko oikeasti olemassa akileija, jonka "siemenkodat" olisivatkin tuollaisia töyhtöpilviä???
Tai että kukinto näyttäisi tuolta???

Osaako joku auttaa???




keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Aquilegia canadensis, Kanadanakileija


Aquilegia canadensis, Kanadanakileija
Kesän 2012 kukkija nro 56 


Rohkenen väittää, että tämä mökkipihan kukkapenkistä löytämäni pikkuakileija on Kanadanakileija.
Sen tarina nimittäin kuuluu näin: 
Olen ostanut toukokuussa 2006 Kanadanakileijan taimen, jonka istutin juuri siihen samaan paikkaan, josta nyt tämän yksilön löysin. Kesän 2006 lisäksi se kukki kesällä 2008, mutta muuten siitä ei minulla ole ollut mitään havaintoa, ja olen olettanut, että se on poissa.


Mutta hän on täällä!

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Syysruskaa


Muutaman viikon aikana on akileijojen lehdistössä ilmennyt syysruskan merkkejä.
Olin niitä kuvaamassa, kun
taivaalta kuului hanhiparven kaakatusta ensimmäistä kertaa!!!
Niinpä!!!

Tromssa - akileijojen aarresaari, osa 2

18.7.2012 tekstissäni kerroin valtavista määristä akileijoja,
joita Tromssasta löysin.
Kaupungin laidalla yleisen uimarannan läheisyydessä sijaitsi
yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan rakennus.
Sitä ympäröi pitkä kukkapenkki,
jossa säännöllisin välein oli istutettuna akileijaa.
Kuvan kasvi oli yksi neljästä penkin lajikkeesta.
18.7.2012 tekstin kaunotarta löytyi myös tästä penkistä.

    
Perinteinen herttainen lajike

               
Se neljäs lajike:
 Terhakka minihameinen neito!





maanantai 23. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Mökin Mirjami"

Aquilegia "Mökin Mirjami"
Kesän 2012 kukkija nro 55


Mökkipihan yllätyksiä vielä. Tämä risteymä lepää sammalvuoteellaan. 
Vaalean lilan mekon alla on oranssiin vivahtava alushame. 
Kasvi oli ilmestynyt kalliolle, jossa ei ole edes maata kunnolla.
Nyt sammalvuodeleponsa jälkeen Mökin Mrjami on pelastettu parempiin oloihin.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Sauli Niinistön toiminnalla kansalaisten luottamus

Aquilegia "Sauli Niinistö" jatkaa kukintaansa.
Hänen kukintatoimintahan on ollut erittäin
monipuolista.
12.6.2012 päivätyssä tekstissä kerroin
ja kuvin havainnollistin, että
yksi kukkavarsista teki erikoisia kukintoja, joissa
oli vain yksi tai kaksi mesikannusta.
Sen jälkeen yhteen matalaan
kukkavarteen hän kehitteli sarjan
suloisia pikkukukintoja.
Tuosta aiemmasta tekstistä
selviää myös,
miksi olen nimennyt tämän
akileijan
tasavaltamme presidentin mukaan.


Aquilegia skinneri "Tequila Sunrise" on hyvässä vauhdissa.
Ostetuista saman siemenpussin siemenistä se tekee
useammanlaisia puna-oranssi-keltasävyisiä kukintoja (13.6.2012 teksti).
Kuvan taka-alalla näkyvät kirkkaan keltaiset kukinnot
kuuluvat tarha-alpille,
ja vieressä kultapallo kehittelee nuppujaan.



Kaksi ensimmäistä kukkijaa eli Siperianakileija ja Viridiflorat ovat lopettaneet kukintansa. Jos tarkkoja ollaan, niin niissä on kyllä vielä muutamia pieniä nuppuja, mutta en usko, että jaksavat avata niitä.

Iso Viola voi oikein rehevästi; kauniiden suurien kukintojen pukkaamiseen kannustaa vaaleanpunainen sormustinkukka, joka kukkii sen vieressä.


Firecrackerit, Yellow Queenit, Nora Barlowit ja Rotsternit kukkivat rehevästi.

Kaikenkaikkiaan siis noita kahta ensimmäistä kukkijaa lukuunottamatta, akileijojen kukinta jatkuu ihanana tuottaen suurta nautintoa.



   Tähän päättyy raporttini akileijojeni kukintatilanteesta päivämäärällä 22.7.2012.

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Keltanokka"

Aquilegia "Keltanokka"
Kesän 2012 kukkija nro 54

Tämä risteymä ilmaantui tänä kesänä sellaiseen kohtaan puutarhaa, jossa ei ole lähimaillakaan mitään keltaista akileijaa.
Sillä on suorat pitkät kannukset kuten Kulta-akileijalla, mutta värityksessä on joissakin kohdin aavistus vihreää ja hederyöppy on hyvin ulkoneva, ja myös kiinnostava ainakin tuon pörriäisen mielestä.

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Tuliaisia Huippuvuorilta


Ulkomaan matkoilta tykkään tuoda tuliaisina kotiin paikallisia puutarhalehtiä. Silloinkin, kun en ymmärrä kielestä mitään.

Huippuvuorilta en uskonut löytäväni näitä perinteisiä matkamuistojani. Siellä nimittäin ei ole puutarhoja; siellä ei ole puita eikä kukkatarhoja. Suurimmat kasvit ovat maksimissaan 10-15 cm korkeita pikkumättäitä, tai yksittäisiä pikkuruisia vaaleita unikkoja.

Mutta hämmästyksekseni Longyearbyeniläisessä tavaratalossa myytiin norjalaisia puutarhalehtiä.

Hagen for alle  9/2012 -lehdessä akileijat olivat hyvin esillä; useammassa kohdassa viitattiin akileijoihin tai oli akileijan kuva.

Yhdessä pikkujutussa pohditaan perennojen ikää, ja akileijan kerrotaan kuuluvan lyhytikäisiin perennoihin.
Kirjoitan tähän suoran lainauksen lehdestä, koska norjankieli on jotenkin niin hauskan näköistä:
"Akeleie er et eksempel på en kortlivet staude som ofte finnes i gamle hager. Av og til har den vokst i samme hage i hundrevis av år, men hver enkelt plante lever ikke lenger enn tre-fire år."
Yhden akileijan todetaan siis elävän korkeintaan 3-4 vuotta. Ja jatkotekstissä tarkennetaan, että koska kasvi siementää helposti ja kasvattaa uusia kasveja, niin saatetaan erehtyä luulemaan, että se sama siinä elää satoja vuosia.
Jaa, mielenkiintoista!
Omista tämänhetkisistä akileijoistani tiedän aivan varmasti, että vanhimmat yksilöt ovat seitsemän vuotta vanhoja, ja edelleen porskuttavat täydellä kukinnalla, eikä mitään vanhuuden merkkejä näy.
Enkä oikein usko, että kasvamisseudulla voi olla merkitystä. Että jostain syystä Norjassa olisivat lyhytikäisempiä kuin Suomessa. Ei kai!
Täytyypä jatkossa seurata tarkasti tätä elinikä -asiaa!

torstai 19. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Mökin Miina"

Aquilegia "Mökin Miina"
Kesän 2012 kukkija nro 53

Hoitamattoman mökkipihan yllätyksiä; sieltä löytyi uudenlaisia risteymiä.
Mökin Miina kasvoi tontin rajalla metsän reunassa olevassa lehtikasassa.


Sen ulommat kehälehdet ja kannukset ovat harvinaisen syvän tumman lilat ja alushame on keltainen.
Kannuksia on ainakin kahdeksan!


Kuvassa hän on vasta heräilemässä.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Tromssa - akileijojen aarresaari, osa 1

Käyskentelin pohjoisen Norjan Tromssassa 13. ja 14.7.2012.
Ja mitä näinkään, siis kauniiden vuorien ja meren lisäksi!
Hyvänen aika sentään!
Mielettömästi akileijoja!
Niitä kasvoi puistoissa ja kukkapenkeissä ja talojen pihoilla ja asfaltin raoissa seinien vieressä.
Lyhyessä ajassa löysin ainakin kymmenen eri näköistä kaunotarta.
Kuvan ylväs ja juhlava kuningatar oli mielestäni niistä kaikkein viehättävin, ja sitä olikin siellä sun täällä runsaasti.

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Tipunen"

Aquilegia "Tipunen"
Kesän 2012 kukkija nro 52


Keltaisia risteymiä on ilmestynyt tänä kesänä muutamia. Tämän nimesin Tipuseksi sen värin ja ennenkaikkea muodon vuoksi; herkän keltainen pullea pikku tipu.

Aquilegia chrysantha "Yellow Queen", Kulta-akileija

Aquilegia chrysantha "Yellow Queen"
Kesän 2012 kukkija nro 51

Omakohtaisen todisteen akileijojen elinvoimaisuudesta sain, kun yllättäen löysinkin emo -Yellow Queenin sen entiseltä kasvupaikaltaan muutamia vuosia hoitamattomana olleelta mökkipihalta. Olin ehtinyt julistaa sen jo kuolleeksi. Olen hankkinut sen valmiina taimena 2006. Ensimmäisen Kulta-akileija -taimen ostin 2002, mutta se lienee oikeastikin jo kuollut.


Jotenkin liian huteraksi tuo rouva on olonsa tuntenut, koska on tarrannut kannuksellaan johonkin toiseen kukkavarteen. 


Kulta-akileijan mesikannukset ovat hyvin pitkät ja suorat. Kukinto on kokonaan keltainen. Kasvi kuuluu korkeisiin akileijoihin; virallinen pituus on 60 - 80 cm.


Luonnonvaraisena se kasvaa kosteilla paikoilla Meksikon ja läntisen Pohjois-Amerikan vuoristoissa (Karin Berglund, Unelmien kotipuutarha. Otava 1996).

Akileijasakset kuumana

Olin viikon poissa akileijojeni luota. Seuraukset eivät olleet niin pahat kuin luulin.

Mm. Red Hobbit -puskassa oli akileijasaksilla paljon töitä. En kuitenkaan saksinut ihan kaikkia siemenkotia pois; säästin muutaman kaikkein pisimmälle kehittyneen siemenkodan. Ehkäpä niistä jotakin mielenkiintoista kehkeytyy, ja kasvi on jo jokatapauksessa käyttänyt energiaansa paljon niiden kehittämiseen.

Aiemmilta kesiltä minulla on se kokemus, että pidemmänkin poissaolon aikana melkein jo kukinnan lopettanut kasvi saa uutta vauhtia siitä, että olen nipsaissut pois kaikki siemenkodat. Etenkin Yellow Queenin jälkeläiset ovat kyenneet jopa siihen, että taantuman jälkeen ne ovatkin kyenneet aloittamaan kukinnan ikäänkuin kokonaan uudestaan.

Mutta nyt kotona ollessa jatkan taas jokailtaista rituaalia; kierrän kaikki akileijat ja saksin pois kuihtuneet kukat, tarkistan ötökkätilanteen, valokuvaan vastustamattomia näkymiä ja ihailen muuten vaan.
Siis nautiskelen hurmaavista viettelijättäristäni!

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Hempeys"

Aquilegia "Hempeys"
Kesän 2012 kukkija nro 50

Tämä uusi risteymä kuuluu kolmen vaalean kaunottaren joukkoon erään polun kulmassa. Ne kaksi muuta ovat jo aiemmin esitellyt Herkkyys ja Lempeys.Taidan olla kaikkein eniten lumoutunut juuri näiden vaaleiden erilaisista hennoista värisävyistä.
Hempeyden ulommissa kehälehdissä on aavistus vaalean sinistä, muuten se on viattoman luonnonvalkoinen. Hedetupsu toki on kirkkaan keltainen.
Hempeys on hyvin valoisa luonteeltaan. Se hohtaa sellaista valoa, että melkein epäilen sen pudonneen ulkoavaruudesta puutarhaani.

Hempeyden nuput ovat hauskat.
Ne näyttävät umpinaiselta palluralta; melkein kuin ilmapallo, joka voisi poksahtaa, jos sitä vähän tuuppaa.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Yellow Fire"

Aquilegia "Yellow Fire"
Kesän 2012 kukkija nro 49

Tämä vihertävään vivahtava keltainen sulotar on Aquilegia x hybrida "Firecracker"n jälkeläinen.


Ihmettelenpä kuinka rouvat Firecracker ja Yellow Queen pystyvät pitämään lukua lapsikatraastaan, kun Firecrackerin jälkeläisissä on tällainen hyvin paljon Yellow Queenia muistuttava tytär, ja Yellow Queenin jälkeläisissä on taas kaksi Firecrackerin oloista jälkeläistä.
Ja nämä ovat siis valvonnassani saatuja jälkeläisiä, eli tuosta tietystä emosta otetuista siemenistä kasvaneita tyttäriä.

Aquilegia "Lempeys"

Aquilegia "Lempeys"
Kesän 2012 kukkija nro 48

Mikä ihana uusi risteymä leijaili jälleen puutarhaani!!!
Mitkä muodot; prinsessaa esittävä balettitanssija tulee mieleen.
Ja mitkä hienostuneet värit; vaaleanpunertavuutta kannuksissa, lilahtavaa päällyshameessa ja kellertävyyttä  alushamessa, ja keltainen hederyöppy aivan kuin kruunu.
Mikä utuinen kauneus!!!

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Sinikka"


Aquilegia "Sinikka"
Kesän 2012 kukkija nro 47

Sinikka -risteymä kukki viime kesänäkin jo. Kasvi on tavallista lehtoakileijaa korkeampi, mutta kukka on keskikokoinen hennon vaalean sininen.


Sinikka avasi kukkansa kierteisesti. En sitä siinä vaiheessa tunnistanutkaan Sinikaksi; kukinnot näyttivät pikkuruuveilta.

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Liiterin Liisa"

Aquilegia "Liiterin Liisa"
Kesän 2012 kukkija nro 46

Aquilegia x hybrida "Firecracker" on Liiterin Liisan äiti. Ei uskoisi. Mutta kuitenkin on. No, keltaista on emonsakin kukinnossa, siihen yhtäläisyydet melkein jo jäävätkin. 


Liiterin Liisan kukinnossa on herkän lilahtavaa vaaleanpunaista ulommissa kehälehdissä ja kannuksissa, ja sisemmät kehälehdet ovat hennon keltaiset.
Jotain hyvin silkkimäisen siroa hänessä on!

torstai 5. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Herkkyys"

Aquilegia "Herkkyys"
Kesän 2012 kukkija nro 45

Tämä risteymä ilmaantui viime kesänä erään polun kulmaukseen. Valokuvaan ei kovin hyvin saa vangittua sen hienostuneita värisävyjä; hempeän keltaista, hennon lilaa, varovaista vihreää...


Tälle viettelijättärelle ei ole emokandidaattia lähelläkään, joten eläintyövoimaa on tarvittu ainakin kahteen otteeseen. Ensin joku pörriäinen tai pörriäiset ovat kuljettaneet siitepölyvalikoimaa emoon, ja sitten jonkun on täytynyt kuljettaa kypsä siemen tähän kasvupaikkaan. 


Tänä kesänä melko lähellä Herkkyyttä kukkii kaksi uutta vaaleaa risteymäkaunotarta; Hempeyden ja Lempeyden tulette tuntemaan myöhemmin.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Sulonen"

Aquilegia "Sulonen"
Kesän 2012 kukkija nro 44

Sulonen on risteymä, joka kukkii jo toista vuotta.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Aquilegia "Iloinen Antaja"

Aquilegia "Iloinen Antaja"
Kesän 2012 kukkija nro 43

Sanoisin, että aika reippaasti tämä neito tyrkyttää!
Jättimäiset ja ulkonevat heteet!


Pelkäänpä pahoin, että kova yritys voi mennä hukkaan;
riittää, että naapurin kissa kävelee ohi,
niin tuon siitepölyt tarttuvat sen turkkiin 
eivätkä päädy johonkin toiseen akileijankukkaan.


Tämän uuden risteymän kaikki kukinnot ovat tuollaisia samanlaisia,
kyseessä ei siis ole vioitettu kukka.

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Kerttu, joka katosi

Aquilegia "Kerttu"
Kesän 2012 kukkija nro 42

Tämä melko pieni erikoinen risteymä löytyi tiheän kasvuston seasta.
Sieltä se pikkujasmikkeiden ja suopayrttien seasta nosti päänsä.
Se näytti heti ihan Kertulta. 
Kertulla on yhdeksän kannusta!
Ja kaunis heleä sininen väri.

Olin menossa myöhemmin uudestaan kuvaamaan sitä.
Kerttu oli hävinnyt,
en löytänyt sitä enää.
Joko se oli ehtinyt pudottaa ainoan kukkansa,
tai joku vähän isompikitainen ötökkä oli käynyt haukkaamassa sen suihinsa?!

Aquilegia "Lime Sorbet"

Aquilegia "Lime Sorbet"
Kesän 2012 kukkija nro 41

Tämän Lime Sorbetin olen hankkinut taimena 2009. Kukinnon sanotaan olevan vihertävänvalkoinen ja koko kasvin korkeuden noin 60-70 cm. Minun Lime Sorbettini on ehkä hieman lyhyempi. Kukan värin suhteen Lime Sorbet kuuluu siihen haalistuvien luokkaan. Nupulla ollessaan ja juuri avauduttuaan voi hivenen nähdä vihertävyyttä valkoisessa, mutta melko pian kukinto on selkeästi puhtaan valkoinen.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Sinertää

Akileijoja ympäröi salaperäinen ilmapiiri!
Vaikka kuinka keräät niistä tietoja,
niin kuitenkaan et ikinä voi täysin ymmärtää,
etkä ainakaan hallita niitä!

Aquilegia  "Tower White" on tähän asti tehnyt vain täysin valkoisia kukintoja.
Mutta nyt siihen on ilmestynyt muutama selvästi sinertävä kukka?!?

Voisiko olla niin, että se parimillinen musta pyöreä siemen
sisältääkin geenipankin, varaston erilaisia ominaisuuksia?
Kasvilla ei olisi valmiutta olla vain esimerkiksi
kerrottu punainen tummanvihreälehtinen,
vaan siemen sisältäisi useita valmiuksia.
Tarkoittaisiko se ihmisellä sitä, että syntymässä saisi valmiudet olla sekä tumma- että vaaleaihoinen,
puna- ja mustahiuksinen, sini- ja ruskeasilmäinen, jne.
Vai mitä tämä on?
Sen olen kuitenkin varmasti omin silmin todennut,
että yksi ja sama kasvi,
siis yhdestä siemenestä kasvanut kasvi
voi tehdä yksinkertaisia ja kerrannaisia,
tavallisia kannuksellisia ja clematistyyppisiä
ja myös vähän eri värisiä kukintoja!

Aquilegia "Rot Leserin"

Aquilegia "Rot Leserin"
Kesän 2012 kukkija nro 40

Tämä Aquilegia caerulea - Hybr. "Rotstern":n jälkeläinen ennen valitteli, että aika tulee pitkäksi. Minä neuvoin, että ota kirja käteen ja lue!
Siitä lähtien se on tyytyväisenä perehtynyt mm. saksalaiseen klassikkokirjallisuuteen.

Rot Leserin on melko lailla emonsa näköinen; on vain vaaleamman punainen. Emon väri on karmiininpunainen.