perjantai 7. kesäkuuta 2013

Aquilegia fragrans, Tuoksuakileija

Aquilegia fragrans, Tuoksuakileija
Kesän 2013 kukkija nro 7
Tuoksuakileija peilailee.

Tuoksuakileijani on keväällä 2005 siemenestä kasvatettu. Tämän tarina on hyvä esimerkki akileijojen kasvattamisesta. Silloin 2005 siemenpussin sisällöstä sain kasvamaan vain yhden taimen, mutta edelleen se kukoistaa. Kerran se on muutettu mukana uuteen puutarhaan, ja siitä olen muutaman jälkeläisen kasvattanut, joten nyt kukkapenkissäni on neljän tuoksuakileijan pikkurykelmä.

Akileijanäkämäsääsken toukat
lienevät imeskelleet väriä pois 

tästä isommasta ylemmästä kukinnosta.

Niin, ja sitten se tuoksu. Tämä akileija oikeasti tuoksuu. Sen tuoksu on hienostuneen mieto, hieman tunkkaisen makea. Parfyymitermeillä sanottaisiin ehkä sensuelli, huumaavan viettelevä kukkaistuoksu.

Viimekesäisessä tuoksuakileijan esittelytekstissä kerroin kirjatietona, että tuoksu on vihreän omenan ja kissanpissan sekoitusta. Höpö höpö! Tuo yllämainittu kuvaus on todellisempi. Tai sitten jotkut jalosukuiset karvatassut pissivät parfyymiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.