Jäntevän varren päässä on ensin lehden alku kerällä, pallona.
Pienestä taimestakin voi aistia jo akileijakasvin voimakkuuden:" Täältä minä tulen... ja varokaa...hurmaan teidät tahtomattanekin".
lauantai 4. toukokuuta 2013
Jänteviä sykeröitä
Jäntevän varren päässä on ensin lehden alku kerällä, pallona.
Pienestä taimestakin voi aistia jo akileijakasvin voimakkuuden:" Täältä minä tulen... ja varokaa...hurmaan teidät tahtomattanekin".
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hurmurisykerö :-D Nuo ovat tosiaakin ihania ja ilmestyvät ihanan aikaisin! Tähän aikaan tahtoo tuskastua, kun niin moni kasvi pysyttelee vielä maan sisällä niin että niitä saa jännittää, ovatko elossakaan.
VastaaPoistaSekin on hauskaa, miten kukan väri näkyy jo lehdissä (ainakin lehtoakileijoissa, muista minulla ei vielä ole paljoa kokemusta): ihan vaaleanvihreät lehdet kuuluvat valkokukkaiselle ja tummanvioleteissa on samaa sävyä jo lehdenaluissa.
Oli muuten kiva juttu Viherpihassa!
Noita sykeröitä nousee nyt minunkin pihallani. Siemenestä kylvämäni lehtoakileijat kukkivat siellä ensi kesänä ensimmäistä kertaa. Jännä nähdä mitä värejä sekalaisista siemenistä tulee.
VastaaPoistaSaila; Kiitos, kivasti oli Sinunkin kirja esitelty samassa lehdessä!
VastaaPoistaLaitan nyt seuraavaan tekstiin karkkisykerön, minkäväristä kukkaa se ennustaa?!
Saraheinä; tämä ON huikeaa jännittämistä. Jos minä todella saan noin viisikymmentä Nora Barlowin lastenlasta, niin pakko istuttaa ne omien silmien alle, en voi antaa maailmalle, koska sitten en tietäisi millaisia niistä tulee, tai sitten pitäisi vaatia tapaamisoikeus, ja takaisinperintäoikeus jos sattuisi vuosisadan kaunotar syntymään.