Nukenakileija

Tässä on pikkuruinen Nukenakileija.
Se siis selvisi talven yli hengissä.
Jos kaikki etenee hyvin,
niin parin kuukauden päästä näen sen kukkivan.

Siemenet sain Susanne Irmingiltä 
Akelejer og andet -blogista,
yhden taimen onnistuin viime keväänä niistä kasvattamaan.

Liitän tähän jatkoksi aiemman tekstini, jossa on tietoa Nukenakileijasta.

Ja valitettavan huonot valokuvat, pahoittelen.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Tromssalainen akileija paljastui valeakileijaksi

Aquilegia ecalcarata
Entinen Semiaquilegia ecalcarata
Tai Semiaquilegia simulatrix

Karin Berglundin toimittamassa Unelmien kotipuutarha (Otava  1996) -kirjassa kerrotaan: "Nukenakileija", Semiaquilegia ecalcarata, on hyvin sievä kasvi ja niin läheistä sukua akileijoille, että sen nimi on nykyisin Aquilegia ecalcarata.

Robert Nold kirjassaan COLUMBINES, Aquilegia, Paraquilegia, and Semiaquilegia(Timber Press, Inc. 2003) jatkaa toteamalla, että Nukenakileijan kukkavarret ovat ohuet, haaroittuvat ja pieniä kukintoja on 10 - 60 cm:n korkeudella. Kukinnon värien kerrotaan voivan olla viininpunaisen purppuran tai tumman purppuran, joskus valkoisen. Koko kasvi on pehmeän nukkainen, lyhytkarvainen.

Nukenakileija kasvaa luonnonvaraisena Kiinan keski- ja länsiosissa kolmentuhannen metrin korkeudessa. Ensimmäisen kerran se löydettiin paikasta nimeltä Amdo Province itäisessä Gansussa.

Erittäin hento ja siro kasvutapa;
kukkavarsi on haaroittunut.

Kun kohtasin tämän Aquilegia ecalcaratan Tromssan keskustassa rinteessä olleesta puiston kukkapenkistä olin heti myyty. Huijarit ovat usein hurmureita. Mutta hurmurit eivät aina huijareita. Niinkuin sitten tässäkin jutussa lopulta on. Asiantuntijoiden aikansa kiisteltyä tämän kasvin suvusta on päädytty siihen totuuteen, että se on kuitenkin oikea akileija, mitä mieltä alunperin oli ollutkin tämän kasvin löytäjä venäläinen kasvitieteilijä Carl Ivanovich Maximowicz.