
Ennen akileijanäkämäsääskien saapumista olin tehnyt akileijoissani jo pari eläinhavaintoa.
Toukokuun alussa huomasin muutaman lehtiruusukkeen keskellä pikkuruisia kotiloita, joiden seurauksena lehtiruusuke muttui osittain ruskeaksi ja mätänevän näköiseksi. Kirjoitin asiasta kuvien kanssa 5.toukokuuta 2012 jutussa Hyökkäys puun takaa.
Joku kävi haukkailemassa paloja lehdistä toukokuun lopulla. (21.toukokuuta 2012 Kenen hampaan jäljet???)
On vieläkin vapaalla jalalla!!
Akileijanäkämäsääskejä (Macrolabis aquilegiae) sain oikein jo odotella. Muutamaan viikkoon kukinnan alkamisesta niistä ei näkynyt merkkiäkään. Melkein jo ajattelin, että ehkeivät tulekaan tänä kesänä.
Mutta ehei, nehän samaan aikaan jo muhivat nupuissa.
Akileijanäkämäsääsken toukat nuppujen sisällä saavat aikaan sen, että nuput kuivuvat ja kuolevat (vasen kuva) tai nuput kyllä kykenevät avautumaan, mutta kukat ovat enemmän tai vähemmän vaurioituneita (oikeanpuoleinen kuva). Sääskien kuvia ja enemmän akileijanäkämäsääskestä on tekstissäni 2.helmikuuta 2012 Joka kesä miljoonat ottavat myrkkyä!
Tehokkaimpana torjuntatapana pidän vaurioituneiden nuppujen saksimista pois. Itse kiertelin kasvit päivittäin saksien kanssa, ja kiitos ahkeruudesta seurasi muutaman viikon kuluessa; akileijoissa oli enää vain terveitä kukintoja. Olin jälleen voittanut nuo näkymättömät pikkumöyrijät!
Sinänsä vaurioituneet kukat ovat olleet viehättäviä omalla tavallaan, ja kokoankin niistä ottamistani kuvista muutaman taidenäyttelyn tähän blogiin tulevan syksyn - talven - kevään aikana.