sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Akileijat Niskavuorella

Hella Wuolijoen mieleenpainuvimmat Niskavuori -käänteet ajoittuvat 1900-luvun alkuvuosikymmenille, joten luultavasti silloin ei käytetty aikaa koristekasvien kanssa puuhasteluun.
Mutta jos olisi...

Kylän uusi opettajatar Ilona tekisi uuteen paikkakuntaan sopeutumistyötä puutarhaterapian keinoin, ja perustaisi koulun pihan täyteen akileijapenkkejä. Myös opetuksessa hän käyttäisi toiminnallisia menetelmiä, ja laittaisi pikkukoululaiset hoitamaan ja tutkimaan noita kaunottaria.

Kun Ilonan ja Niskavuoren isännän Aarnen suhde paljastuu kylän juoruilijoille, vanha emäntä yrittää katkaista siivet alkuunsa ko.juoruilta luvaten Sandralle: "Sandra sanoisi Sallille, että Salli jakaisi Kulta-akileijan juurakosta isot palat Sandralle ja Serafiinalle, sillä meillä oli eilen perennanvaihtopäivä".
Nuori rouva Marttakaan ei ehtisi tekemään niin paljon friolitee -töitä, kun hän unohtuisi kuopsuttamaan Tuoksuakileijapenkkejä, ja järjestäisi perennanvaihtopäiviä ruustinnan kanssa.

Ajassa taaksepäin kun mennään, niin Aarnen isä Niskavuoren isäntä Juhani voisi tiluksille lähtiessään vahingossa riipiä kämmeneensä akileijan siemeniä, eikä rukiin tähkää. Niitä hän pureskelisi peltoa pitkin kulkiessaan ja meijerska Malviinaa etsiessään, ja kävisikin niin, että isäntä kupsahtaisi tiedottomana myrkytyksen uhrina viljankorsien sekaan ennenkuin ehtisi Malviinan kellistämään.

2 kommenttia:

  1. Hei sinulle on tunnustus puutarhablogissani. Käy hakemassa.

    VastaaPoista
  2. Suuret kiitokset Hirlii!
    Löysin blogistasi uusia kiinnostavia minttuja. Itselläni yksi käytetyimpiä minttuja on suklaaminttu. Juuri äsken söin viime kesänä keittämääni mansikkahilloa, jossa mausteena oli tuota suklaaminttua.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.